Näytetään tekstit, joissa on tunniste myynti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste myynti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

per


Alussa isä otti äidin ja mummo ja vaari ostivat heille talon ja sitten isä myi haaveensa että äiti pääsi ostamaan omansa ja sitten synnyin minä ja pian perään veljeni. Meillekin ostettiin elämä ympärille. Isä oli saanut jalkansa firmassa oven väliin mutta pian se myytiin ja isä jäi pyörittelemään peukaloitaan ostoskeskuksen parkkipaikalle, jossa myi savustettua kalaa hyvään ylihintaan. Äiti sanoi että hänenkin täytyy alkaa myymään, että voi ostaa.
Isä ja äiti neuvoivat meitä, ettemme myisi itseämme liian halvalla, joten mansikkamaan huono palkka piti meidät kotona koko kesän. Me olimme verkossa, veljeni tilasi uusia pelejä ja minä ostin elämänmakuisia tuotteita.  

lauantai 3. marraskuuta 2012

KULUUTUSKIN

Studioyleisöä tulisi kehottaa siirtymään suurten kaupunkien ydinkeskustoihin. On käynyt liian vaaralliseksi liikkua seuduilla jossa luonto saa heilua vapaana kuin eunuken kana geenipedillä. Voi lisäksi tulla sähkökatko ja laittolaitteen lataus keskeytyy tärkeällä hetkellä.

Karvaton harrastaja juoksi lenkkipolulla kera perstrailerin ja oli päässyt jo niin pitkälle, että pallon eläinlajiston muiden kuin sapienslajien puutteen suurniitto oli täydessä käynnissä, valtamerten kalat oli kalastettu loppuun ja tyynenmeren jätelautta kuusinkertaistui, vetäen puoleensa muoviin addiktoituneita uudismiinan kanssa raivoajia mutanttimetsästyskanootteineen ja kameroineen.

Karvattoman apinaväestön lisääntyminen, viljelyyn käytetyn maan luiskahdus vaaleimman rodun lentotankkiin luontoa säästämään, sekä siihen liittyvä muu jatkuva tutkimuksen alainen kulutuksen lisääntyminen ovat kuitenkin lohtunamme silloin, kun epämiellyttävät ajatukset piipahtavat ennen kuin vyöryvät kohti mielenkiintoisia ostoksia. Vaahtomaisen keveät tuotetuetut artikkelit lehdissä ja verkon silmissä kertovat onneksi myös sen, että tyhmyyttä jaetaan tasaisesti juuri ruohon tasolta alkaen ja huomenna sitä tulee lisää.

Lisääntykää ja täyttäkää maa, siteeraa väkivastaava. Lainaus on selektiivinen miekka järjen rintaan tuhkamunan valkuaisen valon palolla ja se on siitä vanhasta kirjasta, jonka viisas osasto lepää varjossa. Tietyn tahon nimissä ja näihin liittyen joku toinen huusi, että se on täytetty, mutta kukaan ei ymmärtänyt mitä tämä tarkoitti. Tuo kiusattu roikkuja ei ymmärrä vieläkään omaa parastaan, tai ei välitä. Statuksen päivitys, joka tarkoittaa tykkäämisen aiheissa valveutuneitten tuntemattomien keräystä ja muuta monena nähdyn sormen haistelua, on aikalaistemme tuskin jaloin suoritettu hyve ja se ikään kuin sanoo, että tässä tuon taivaallista.

torstai 8. maaliskuuta 2012

S T I G M A A T T I

Huikeasti kuoleva kirjailijatoimittajanero nousi vaimonsa kirjaileman tupakkarasian kantta apuna käyttäen haudasta ja kirjoitti menestysteokseensa lyhyen, mutta sitäkin ytimekkäämmän jatko-osan, "Hauskasti kuvioitu ja sitten erittäin jännittävästi ja useita kertoja melkein murhattu naispuolinen prinssi".
Mies oli levoton, ja syystä. Jotakin oli tapahtunut. Oliko hän kuollut? Lähellä murhattiin heikkoa lenkkiastiaa taas erittäin kovin ottein. Hän oli jo aivan turvoksissa ja täynnä matoja, visvaa ja tutkijoita. Miestä alkoi hanittaa. Hän soitti tutulle toimittajakollegalle ja kysyi vakavana kiinnostaisiko juttu tätä. Haista kinttu, mitä luulet, vedän sinua perässä jos tulet kanssani kaljalle. Yhdessä he kävelivät katua rohkeina, takin liepeet läpättäen, aivan kuin äidin sormet syvällisesti takalistoissa menekkitaulua kehystäen.
Katsomo kohahti, jossain sitä on lisää. Etsikää oikea mies ja selvittäkää asia, hänen itsensä kuultiin sanovan, mutta hän olikin vainaja, siksi he kuulivat mitä korviin juolahti.
Tästä pesästä kuullaan vielä, he päättivät kuulla, ja siitäkös toimittajat ja kihnuttajat pitivät.