perjantai 27. huhtikuuta 2012

SUOLAINEN LEIPÄ


Pitäisi aloittaa kertoen että valkoisen ruusun terälehti värisee, ja että suola on makea, yön näkijä kuussa kaistapäineen väkevä, ja vihjata lopuksi, että jumala tulee oikeiden ihmisten pöytään.

Mutta mihin piilotetaan huomio siitä, että ruma puhutaan kauniiksi, ja että leipä saa jauhonsa keinottelijoilta, vilja on kipeiden koirien hampailla peloteltua, ja että se joka on hereillä ja näkee, joutuu palamaan soihtuna unissa, että ei tulisi sokeaksi.

Kuka jättäisi menemättä sinisenä hohtavan pyhäkön uumeniin liturgiaa kuuntelemaan, sen pyhäkön joka vajoaa koska on liian painava.

Nyt on hyvin nostatetun leivän juhla.  Suu odottaa korkealla, voitelun päällä on koko maailma, kalat jotka häviävät, liha jonka elämä varastettiin, toisen maanosan aavikkosuola.

Pettu puree vatsaa, mutta suloista se on silti, parempaa kuin mikään muu tänään. Ikävää jos joku ei osaa sanoitella kaupan kierolla keveydellä, annostella leipurin hiivakuplilla.

Ikävää, jos joku ei osaa tätä tautia sujuvasti, kun tellus maksaa viuluja ensimmäisestä viimeiseen.

Kaikista sanoista ei tule linnaa, ei kartanoa, ei palloleikkiä nurmella. Kolhitusta terästä lorahtaa pisara, rautaisen musteen veri, julkea vahinko, sanat.

Kulttuurin ajos on ajossa, taiteen pukama liitää perässä. Joukko jonottaa ne loppuun, kun tuoteliitos toi tornin, huokausten illan, itse valitun elämän annospussin. Ja sielu, tyhjän takin turvottama, se vikisee muistoja. Oi niitä aikoja, kun oli lattialla heiniä.

Ei voi olla järjissään, koska sinne on tuotu tunneorkesteri koko illaksi, on mentävä muualle.

Vain houkka, kaikkien hylkäämä ei lennä edestakaisin linnun kodissa, sanat salaatissa, sielu kinkun uumenissa, ei ole tykkäämässä naamassa sormen kanssa kaupan kengästä, pihalla aivan täysin sen tehtaan koron kannasta.

Haavan kanssa kun elää suola, ei ole armoa, ei enää kipua. Nyt voi vain rukoilla, lasku kaikille.



lauantai 21. huhtikuuta 2012

NATURAL MAD - ruumiskohtainen kutsu

Kuluttamatta jäänyt aivokapasiteetti voi aiheuttaa sujuvuutta ostoa harjoittavaan kehonosaan.
Loistava ihanuus ja hyvä uutinen uusii kaikki pilaamasi paikat.
Syömällä komeita rustoja saat tosin vielä kevyemmän arjen, mutta nyt on vielä enemmän uutta! Loppuun kalastettu meri järjestää yllätyksen, on löydetty mullistava kasa ruotoja rannalta lasinsirujen ja repaleisten muovikassien keskeltä. Salaperäinen munkin ääni jodlasi minareettien kätköistä kertoen, että valkoinen apina saa avun ruodosta, jos tieto postitetaan salaisesta osoitteesta ja jos peritään toistuvat summat. Tämän asian kollegoita on jokaisella mantereella, mutta myös kaukaisilla saarilla, älä siis tästä hädästä sivuun jää sinäkään, näethän kuinka medion lenkkitossut juoksevat. Se on tuon toimijan sulaa fantastisuutta, joka pää häntää voitelee.
Kiitos Bo, Dille ja naapurin Ville puhtaasta tuotoksestanne ja siitä, että otatte terveytemme ja teette sen vakavasti.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

kun nallispolitikkaihe

Jep, joku homsaapi ensiks vai mikä kalpee manki on, kuon kekkaloinu jonku aikaa ja toistaseks luuvitoset kyybäällä. Urpoo ku on kait haaraviljelyalojen takii vähän alikehittetty noissa eloamisensuojelutuissa ja on melko hanakasti kolvi toisen pertin peräliiterissä nuuskimassa oisko se mitenkä vähäkäne, et vois antaa näkyy yläläpeen vedon muodossa, et on testoo ja teroo, vaik framilla kaikilla mausteilla kaapin ulkopuolella jeppelempi vaatii jo sit enempi palleja. Nyt kyl näyttää siltä, että tää meidän pikkune spacen stagella killuva kössipallo lentää ku kaikuna kuonoon ihan ku vanhan ajan äitimaituskan sormi ku anto luunapin ja se on ihan v@u -juttu sikäli, et sitä kait sit saa mitä anto et joku tilas.
Teikä ku heittää kehnoo hottipollan marsuläppää ja härkkii et sais jengistä kipinät ku ne jäi iteltä sen kokon jutuks, minne isä ja äiti ei vieny juhannussaaton ilta kun härmäsi. Turha uhoo, et sä ja sun hapan kaalii jonku viel tuhoo tai littaa madon tai vastalaidas sepität, et näpläät uras siirappiin? Vaik on nyky rankkaa, ku nyppii helppoo tunkioo mis haluu kukkii julki kaiken ku vapaan kurvin kanimani.
Tipi lentää tuolla, se osas tulla takas. Mitähän se kelas, kun ei sano ding dong eikä pong Karille, et onpa korkea sun putki mihin panit manis.