maanantai 21. maaliskuuta 2016

Sä olet Disneyland



Selfjekkuja, suomalaisten ryhmäsafkailijoiden värikkäitä rähmätakkeja, sponsattuja häiriköintikikkoja ja bisnesmiehiksi kääntyneitä vaihtoehtoskunkkeja. Tämä on todellisuus Suomen reunalla, sijan itsevalaisussa.  Sä olet temppupelissä.

Jos nämä voimapeliepelit olivatkin ennen vähän pyhiä, nyt ne kumartavat nekin vain rahalle.



Joka kerta kun oven avaat, mainokset vyöryvät potkimaan raskain saappain kalloosi viisaita kirjoja ja bileitä.

Joku saa kohtauksen ja aiheesta, mutta mitä siitä, temppeli on pihalla ja sotilaat tilaavat halpaa Kiinaa humanismin kortilla.



Ensimmäisen survaisun pelikaupasta saa kun tilaa, bailaa ja menee paikalle suorittaen pääsymaksun. Hinta on piinapäälle huokea.



Hampparin temppeli on ihan kuin sadun kehto! Historia littaa ja lottaa, mutta ulottuu, sillä kaikki temppelit pitävät yhtä, hypimmepä missä tahansa paikassa.



Temppelissä juristit polottavat ja peli on kopio nokipalosta. Munkkiniemi on paljastettu, mutta kauppa käy Kalliossa. Rikkihiiri, kamaskotti ja sitibankkiirikin tarvitsee kiihdykettä.



Epelit ovat kuin apupapit siijuusii, pidetään viinassa ja ristipistot kiimaisina, henki höllällä ja miljoona omaa suuta maisemassa. Maista jakuppatie, pelaa hubuda, kaappispitalismin arvot uivat joka ruukkuviinassa. Oi tunne kuinka meillä imetään toivotusti.



A Spot on todentanut, että argessiot ja kaupallistaminen on ihan paras tapa haalia. Perin teiltä levitystä ja hubadubasanomaa. Voimaepeli on taatusti hyvä ekonomi, onhan kokonaiset aukeamat huristelleet sen edustukseen. Ainoa muumi supisee, että ei enää halua kuulla vittuakaan kaikkien seksisuhteista. Mikäpä ei olisi huippua hubadubaskunkille.



Temppelin shown keskuskärki testataan viisi kertaa järjenhäivässä ja esityssumukit hyppivät kuin vain voi vain voi. Pieksä epäilevä Tilda, sanoivat kaikki kahdeksan lalaajaa, mutta hiljaa.



Edistyksen tuoma huuma ja tarmo ei revi omaa lehteä, pyylevä turisti hotkii makumunkin kansikuvineen ja naurettavine painettuine kaveripiirikierityksineen.



On vähän huijattu, mutta mikä olo, todellinen rahantekojen juonisuo.



Hello Sir, hot with spot?



Hello, very dog, suvereeni hero Hell 0.



Bye Bye Buy todellisuus. Saumat on revetä, mutta rahavyö pysyy kiinni.

Temppelin itä in länsi, sen päälle voi kiivetä miljoona Happosta ja näkymä on vain alas.



Matkakallea on huiputettu, on opettajia moniponin moneytaation luolista legendaan. Media toi luolaan yhdeksän hyvää ja kymmenentuhattaviisisataa harmaata rapatapaa. Sen pituinen hubaduba-alaisuuden kuolasuulla sä myyt länsimaisia kamarasioita, makeaa kirvoitusjuomaa ja muihinsuihinsutsukkeita yhtä kalliiseen hintaan. Hiljentymistäkö kaivataan? Ei, siitä ei ole kyse.



Kunkku kiipeää kukkumaan, päät Kiinassa asti käännetään samojen sosiaalipummien kanaviin täyttämään lankkupihvillä vintiöitä. Viidentenä päivänä julma kuvaussessiokala on valmis pala.



Matka pään vie kannut, kuvaaja ottaa nähtävästi nähtäväksi nähtävää, länsi saa simaa ja ristejä kouraan. Kiimaiset ryhmät matkaavat enemmistönä.


Aino, joka oli kerran epäkaupallinen otsaltaan, on nyt kamakatemia, jonne sataa nuoria valittavaksi. Valitus on kielletty, sillä määrä on yhtä kuin tieto, jota havitellaan sisään kortilla.



Kaupallistunut temppeli huristaa joka tomppelin suuhun ja antaa alaisen massaa. Se on aina yhtä kaunista katseltavaa ja niin halpaa.



Temppelistä saa tällaisen läjän, sitä on moni kai niin tarpeessa.



Omistettu vastavoiman asialle, innoituksena Voima-lehden maaliskuun 2016 numeroon painettu artikkeli ”Shaolin Disneyland”