hillottu

Katson kaikkea sivusta,

hehkun harmista vähän,

puhkun tulta taaemmalla,

mietin poloja pohtimusten,

voihkin tolaa tietämysten,

vähää älyä valitan,

kansan känsäin valituksen,

herran hillosta hikisen,

rouvan korskean kanasen,

reiman rengin räkäturvan,

akkansa leveän marinan.

Mitä enää viljelisin,

valo on varjona teillä,

jyvällä olo kivinen.

Pyydän sulta taivahinen,

kuun ja tähtien pitäjä,

tyhjennä syvä ikävä,

järjestä sulata meitä. 

tp://suolasuinen.blogspot.fi/2012/06/parkapiruille-pompotus-parhaimmille.html

tahdotko - remix

Miksei pappi puhuisi suoraan kuin koira miehelle ja kysyisi sulhaselta:

Seurakuntatalo Jumbon edessä ja tämän seurakunnan läsnäollessa ja älykapuloillaan foorumeihinsa nonstop päivittäen kysyn sinulta, Turo Usva Kairukka, tahdotko ottaa Titta Bambi Elisabeth Pillin aviovaimoksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, huomioon ottaen tilastot, joiden mukaan noin puolet solmituista avioliitoista purkautuu. Oletko valmis ymmärtämään sen, että tuo toinen on oman itsensä rouva ja hänellä oikeus määrätä omasta elämästään olittepa millaisin rituaalein hyvänsä yhteen solmitut. Oletko siis valmis antamaan tälle toiselle vapauden, jos hän sitä vaatii, vaikka sydämesi olisi kipeä kuin myrkytetty orava ja joutuisit taistelemaan ikävää ja mielipahaa vastaan? Oletko valmis siihen, että tämä voi tapahtua myös siten, että teille on ehtinyt syntyä muutakin kuin makkaraa vyötärölle ja kulutusluottoja, ja joudut ehkä luopumaan oikeudestasi elää päivittäin näiden, oman elämänsä mukuloiden, itsemääräämisoikeutensa yhä paremmin tiedostavien nykykuluttajien kanssa, joiden alati kasvavia moderneja hankintoja joudut joka tapauksessa rahoittamaan? Kestätkö kaiken ilman, että päätät heidän olevan sinun samalla tavalla kun vanhat autostereot, jotka pirstoit valtatien levikkeen kaiteeseen, kun ne eivät soittaneet musiikkia toivomallasi tavalla. Teetkö tämän saman bambillesi, joka vasta hetki sitten oli oma kyyhkysesi, tipusi ja ties mitä siivekästä. Laitatko hänet lyttyyn ja järjestelet samalla kaavalla ehkä myös rakkauden hedelmät, joiden ryppyisistä naamoista räpsit kuvia sairaalassa. Ehkä katsot oikeudeksesi, että voit siinä puuskassa samalla rikkoa myös täysin sivullisten ihmisten elämän.

Oletko todella varma siitä, että jos liittonne romahtaa, sinä ymmärrät, että järkiäijä kestää ja keskittyy siihen, mikä on ja ehkä jää kaikesta jäljelle, sillä sitä kyllä riittää, jos on pelisilmää ja hermoja odottaa pölyn laskeutumista.

Sellaiset tarinat, joissa puhutaan kuolemaan asti kestävästä avioliitosta, ovat tässä sanoilla verhoamisen maailmassa harjaantumattomalle ja yksinkertaiselle puupäälle arveluttavia tarinoita kuultavaksi, joten aseta tuo menneisyyden sumuissa harhaileva höpinä omaan arvoonsa. Sinun tulee omata tilannetajua ja ymmärtää avioliittoon vihkivän instituution tarvetta pitää kaavoissaan ja sanoissaan toiveiden pilveä ja olla satumaisena varjona todellisuuden kipeästi hehkuvalle hitsausliekille.

Oletko siis valmis siihen, että et jää naama vahan kankeana odottamaan yhteistä kuolemaanne vaan uskallat elää elämääsi arkesi herrana ja itsesi salaisena sankarina, olla reilu kaikkiin suuntiin, vaikka tulisi lopputiliä taskuun tai ihottumaa taipeisiin.

Sinä, joka ehkä ylisuojelevan äitisi muovauksen kiusaaamana ja hänen jo varhain sinulle asettamansa jalustan kukkona ja keisarina olet tottunut tepastelemaan pienessä tarhassa, ymmärrät kuitenkin ehkä hetkittäin, että sinä, kuten me kaikki, olemme vain pieniä avuttomia broilereita pää alaspäin linjalla.

Oletko silti valmis avaamaan oven uuteen asiaan, vaikka siihen sisältyy tässä, nyt käsillä olevassa traditiossa, yhteenliitos uuteen auktoriteettiin, kenties vain päivitettyyn äitiin ja kaikki se voi muovautua sinun päässäsi ja sen kautta sinun käsissäsi ties millaiseksi? Tahdotko sinä ottaa tämän, jota et siis saa sillä tavalla kuin tietyt tahot antavat sinun ymmärtää, aviopuolisoksesi, kunnes joku keissi, fiilis tai stailaus teidät kenties erottaa, mikä on tietysti vaikeata ymmärtää, koska ne yhteisten tatskojenne hirviökuvien puhekuplat sanoo nivusissa että for ever ja nimen kanssa. Niin, että onko ok?  

kun nallispolitikkaihe

Jep, joku homsaapi ensiks vai mikä kalpee manki on, kuon kekkaloinu jonku aikaa ja toistaseks luuvitoset kyybäällä. Urpoo ku on kait haaraviljelyalojen takii vähän alikehittetty noissa eloamisensuojelutuissa ja on melko hanakasti kolvi toisen pertin peräliiterissä nuuskimassa oisko se mitenkä vähäkäne, et vois antaa näkyy yläläpeen vedon muodossa, et on testoo ja teroo, vaik framilla kaikilla mausteilla kaapin ulkopuolella jeppelempi vaatii jo sit enempi palleja. Nyt kyl näyttää siltä, että tää meidän pikkune spacen stagella killuva kössipallo lentää ku kaikuna kuonoon ihan ku vanhan ajan äitimaituskan sormi ku anto luunapin ja se on ihan v@u -juttu sikäli, et sitä kait sit saa mitä anto et joku tilas.
Teikä ku heittää kehnoo hottipollan marsuläppää ja härkkii et sais jengistä kipinät ku ne jäi iteltä sen kokon jutuks, minne isä ja äiti ei vieny juhannussaaton ilta kun härmäsi. Turha uhoo, et sä ja sun hapan kaalii jonku viel tuhoo tai littaa madon tai vastalaidas sepität, et näpläät uras siirappiin? Vaik on nyky rankkaa, ku nyppii helppoo tunkioo mis haluu kukkii julki kaiken ku vapaan kurvin kanimani.
Tipi lentää tuolla, se osas tulla takas. Mitähän se kelas, kun ei sano ding dong eikä pong Karille, et onpa korkea sun putki mihin panit manis.