P-ride (sisältää tuotesiloittelua)

Oikeita tapoja kuluttaa, viihtyä ja olla esillä löytyy maailmasta yhtä paljon kuin tuotteita valmistavia firmoja.  Jokaisella meistä on vapaus ja vastuu etsiä oma tuotteemme ja mediamme, kunhan emme tuota vapautta etsiessämme asetu huonoon asentoon, jossa otsa rasittuu ajattelusta, sehän olisi sekä minun, että minun eri minuuksieni kulutusvapauden tiellä, olemmehan oikeilla jäljillä seuratessamme vain sitä, joka on minä.

Meihin kasautuu paineita mahtua maailmaan näiden viihteidemme kanssa, vaikka teemme kuten muut, eli asioita, jotka eivät tunnu luontevilta.  Näyttäydymme tavattoman ihanteellisina kuluttajina näyttäen näin oman kauniin yksilöllisyytemme.  Näiden ihanteiden puolesta moni metsästä nimensä repäissyt, kaikkia tasa-arvoisesti pahaa vastaan aivopöhnää jakava tuotesarja taistelee, sillä niiden mielestä me kaikki olemme parhaimmillamme omana kulutusvirtaa lutkuttavana viihtyjäitsenämme, tehdessämme omia ainutlaatuisia valintojamme ja ollessamme uskollisia omalle sisäiselle äänellemme, joka sanoo että erilainen ei kannata olla, vaan samanlainen mutta voi vitun leijat ja Ylen podcastit, hyvä se on olla jotakin erityistä jo olemisen vuoksi, tärkeintä on tuntea olonsa kotoisaksi nykyisen ajan ohjeiden antamissa markkinaoravan nahoissa. Nauti siis sikana karhun tuoteturvallisesta läähätyksestä viihdemarkkinamedian eläintarhassa ja seuraa sisäistämäsi lutkuttajan ikiliikkujaminää takan eteen täytetyn otson sysimetsän avohakkuun autuudessa. 

RAKAS PEHMEÄ

Kun haluat paremman elämän fasadin, valitse pehmeän mairea pää, jonka pinta on kylmä.

KYPSYTTÄISIKÖ NYT KETÄÄN PÄÄN PEHMENNYS?

Moni tuote on uudenlainen, ensiluokkainen, pehmeä ja pyöreä. Se on yhtä hienostunut kuin sinä.  Sen tasapäisen yksilöllisyyden salaisuus liittyy juuri siihen ja ties mihin.

SUOMALAISTA KORKEAKULTTUURIA

Suomesta ei ole puuttunut omituisia tapoja ja nimiä, mutta finniperseisille nykyhienostelijoille kannattaa tarjota hovien, kartanoiden ja linnojen lisäksi komeanimistä pöhinälientä ja aloittaa näin kännin eri asteisten jokeltajien keskustelut päätä taikka päitä polttavista aiheista tahraisten pöytien ympärillä ja illan edistyessä myös yksinpuhelut niiden alla.  Parempaa siis jokaiselle, oikeilla opeilla nieltynä, sekä kaiken sorttisen päänpehmennyksen kuninkuutta, kuten muutakin tuotemaailman aatelia ylimpänä hyvänä kunnioittaen.

TURVASSA ON TILAA JA PERIAATTEESSA VARAA

Kunnioita jokaisen henkilökohtaista tilaa, jos se ei loukkaa sinua.

Kunnioita jokaisen itsemääräämisoikeutta, jos se ei tuota sinulle mielipahaa.

Pilkkaa, ivaa, halvenna, sysää syrjään tai nolaa puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi, jos tyyppi kaikkien muidenkin fiksujen ihmisten mielestä kerjää sitä, sillä  myös masokisti ansaitsee sen, että kohtaamme hänet ainutkertaisena itsenään.

Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen julkisesti, äläkä ainakaan silloin kun se on vähän huono idea.

Älä tee oletuksia kenenkään hatusta, vitusta, kamasta, hanasta, hynästä, puukosta, puntarista tai perseen leveydestä, joten älä mene ulos.

Pyydä vuolaasti anteeksi mediassa, jos olet loukannut tahallisesti jotakuta, mutta jos loukkaat kerta toisensa jälkeen ihan tahattomasti, sovella uskonnostakin tuttua metodia pyytämällä anteeksi loukkausten välissä.

Jos jonkun tyyli häiritsee sinua tai sen naama alkaa ahdistaa, sen voi potkaista ulos välittömästi meidän  kemuista.

YLPEYS MUUTTAA MAAILMAA (BIODIVERSITEETILTA EI KYSYTÄ MILTÄ TUNTUU)

Vain meihin kuulumattomat jäävät yksin. Teemme töitä etunenässä bilettävien hörhöjen oikeuksien, osallisuuden ja viihtymisen eteen. Tavalliset homot ja muut vammaiset pysykööt luolissaan.

Vaja-alamaisissa nähdään viihderipulin kuratoimia, ainakin yksi persé ja kuramaito, kaljakauppias jakaa tavaraansa kämmenet medessä niin kauan, kuin siitä riittää niin, että se on kannattavaa.  

MEDIA

 

HUVILA NIMELTÄ EGOVILLA BRYSSELINPITSIVERHOILLA

HUVILA NIMELTÄ EGOVILLA BRYSSELINPITSIVERHOILLA

Nyt meille ilmaantui nousevan käyrän markkina, kun taloihin tulee kovan linjan eristyspakotus. Me ostettiin Apen kanssa toripiste fiistä vanha paku heti kun uutisen alkoivat tunkea esiin ja kierrätyskeskuksesta pari niittaria, niitä kun oli siellä iso kasa, koska monta firmaa on mennyt konkkaan tällä seudulla. Ape sai äidiltään niitit, kun sen työpaikalla on niitä hyllyt pullollaan. Sitten hankittiin parilla kympillä Apen enon konkurssiin menneen firman kuplamuovivarasto ja kaupan päälle saatiin niiden vanhat haalarit, joiden selässä luki Kallen Keikka Oy. Me lisätättiin spriitussilla ällien väliin viiva niin saatiin hoo, eli meidän firman nimi. Oy:tä ei saatu pois, se vitsi sai jäädä siihen keikkumaan.

Kun uutiset on tehneet vielä vähän aikaa myyräntyötä tämän keissin eteen, niin me lähdetään ajelemaan läpi peräkylien mummoja, joille luetaan vielä näiden uusien säännöksien uutisten viimeiset kauhut ja käänteet, joissa korostetaan entistä vahvemmin, kuinka mökit tarvitsevat toppaa pintaan, että lämmitys ei mene ulos, jolloin monen maailma pelastuu. Oven saa kuitenkin tietty avata jos on ihan pakko.

Meidän firma tekee tuollaisen homman nopeasti ja halvalla. Me annetaan asiakkaalle PV-takuu, joka painetaan lutkuttajansuojasyistä pikkuisella harmaalla tekstillä jokaisen kuitin alalaitaan kiinaksi. Meidän ydinmainonnan alustalla pakun kyljessä me kerrotaan firman toistaiseksi voimassa oleva nimi missä näkyy Ape. Itse asennuksessa käytetyt niitit on ilmeisesti veeteeteen tutkimia, koska askissa lukee v quality. Ne eivät tosin sopineetkaan meidän vehkeisiin, mutta täytyy tutkia se ongelma jossakin välissä. Netissä luki, että niitit ja niittarit eivät kovin usein sovi toisiinsa.

Muovi käy kai vähän kiiltelemään auringossa, mutta sen päälle voi vetää kesällä vaikka kivan värisen lateksin, liimata tarraa tai pyytää nuorisoa työstämään tussilla tai spray-maalilla teoksen kun kysyy ensin taiteen oikeuspuolelta tuollaisen teoksen luomisen tariffit. Moni tunnettukin kyky tulee kyllä ihan provinsseihin saakka kun kertoo, että teoksen hinnan ja lisäkulujen lisäksi Tokmannilla on maalipiikki auki. Tässä meidän tekijöiden intressit kolahtaa yksiin, kun me olemme tätä nuorempaa yrittäjäpolvea.

Tietty valtiovallan tulisi tukea tällaista ajankohtaista yritysmuotoa muutaman kymppitonnin alotuspaketilla, että pääsisi vaikkapa aluksi pistäytymään ulkomailla saamassa ideoita ja tietenkin vähän rentouttamassa ranteita ennen tuollaista rankkaa niittarilla paukutusta jota ei kyllä kovin pitkää aikaa jaksa, mutta ainakin tämän pahimman ajan, kun ihmiset pelkäävät satojen tuhansien laskua ja me rauhoitetaan tilanne ehkä jollakin muutamalla kymppitonnilla, kun suoritetaan tuollanen paketointi. Ollaan siinä samalla myös henkisenä tukena vaikeana aikana. Toinen voi istua sisällä rupattelemassa kun toinen niittaa, tai joku vastaava ihmisen henkisen puolen huomioiva strategia.
Yrittäjyydessä on juuri näitä hyviä puolia, kuten vapaus ja visiot ja vastuu omasta tulokehityksestä.

Unelmissa on muutto ulkomaille ja isompien kuvioiden valloitus. Voihan sitä palata joskus kotimaahan, jos joku yhteistyökumppani näkee tässä maassa potentiaalia johonkin.

черный

ihminen

Pelaajilla on laukussaan murhia, kusta, paskaa, panemista, lipevää tunnetta ja lukuja, sekä pelipöydällä joko eläviä, kuolleiksi muuttuvia kehoja taikka sielun ja mielen riiston lystissä eläviä vapaita ruumiita. Pelin valikoimat ovat näin runsaat, mutta joskus maahan piirretty raja ratkaisee kuulutko toiseen vai molempiin pelipöytiin.

Näin unen jossa selitin syntiä autuaalle, kun pientä rääkättiin ruudulla. Autuas ei ymmärtänyt. Kerroin että se on heidän kirjassaan ja minä pakanakin sen tiedän. "Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä...". En saanut lausetta loppuun ja vesi alkoi valua silmistäni.

0 & Z

 

0 & Z

&

NALLIN VALTAKUNTA

&

ROSA & TOM

&

0

Anastasia

 

N I M E T Ö N

nallin valtakunta

o i k e u s k o l l a a s i

Yle: "Lisäämme ymmärrystä toisistamme ja maailmasta, 

vahvistamme suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria." 

äänessä Ylen toimittaja, kuvassa Ylen avainhenkilöt, sekä Ylen ohjelman otsake

(banaanit lisätty)

 O i   k e   u s k o   l l   a a s i

Kansalainen kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Ylen toiminnasta ja liitti kanteluunsa listan Ylen nousevan trendin ohjelmanimikkeitä.

Tämä oikeuskollaasi on työstetty saadusta vastauksesta ja siihen liitetyistä Suomen Yleisradion omista ohjelmanimikkeistä, jotka on korostettu keltaisella.

"...arvostelitte sitä, millaista ohjelmapolitiikkaa yhteisin varoin rahoitettu Yleisradio Oy harjoittaa. Olitte liittänyt kanteluunne Yleisradio Oy:n viimeaikaisia ohjelmanimikkeitä yhtiön omilta sivuilta.

Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille. Hänen pyynnöstään ilmoitan Teille seuraavan.

Perustuslain 109 §:n 1 momentin perusteella oikeusasiamies voi tutkia pieruu ja puuterii -viranomaisten, kysy mitä vaan pornosta -virkamiesten ja muiden julkista pierupullo -tehtävää hoitavien tapporadio -menettelyä. Oikeusasiamiehen naisen pieru on miehen 70 senttiä -laillisuusvalvonnassa omaksutun vakiintuneen häpeä-ällötys porno -tulkinnan mukaan sata pierua minuutissa, Yleisradio Oy kuuluu oikeusasiamiehen vaaleanpunaista kakkaa -toimivaltaan siltä osin kuin on kyse Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta julkisen palvelun kuseksitaanko Roomassakin suihkulähteisiin -tehtävästä.

Mainitun säännöksen 1 momentin mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen viimeinen perversio ja kattava julkisen palvelun miksi himoitsen murhaajaa -televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine seksiä ja klamydiaa kasarmilla -oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin paskat treffit -ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun pierumummoja ja Barbien akteja -sisältöpalveluja tulee tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Julkisen improvisoitu murha -palvelun ohjelmatoiminnan tulee saman murha paratiisissa -säännöksen 2 momentin mukaan erityisesti: 1) tukea voihan pieru -kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia Gogin paska ilta -tietoja, suomalaisjulkkiksen sisko tapettiin -mielipiteitä ja Voikkaan pillulakko - keskusteluja sekä kyl on jotenkin paska fiilis -vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa tosimarja ja paskanmarja, luoda murhaajan kasvot, kehittää ja säilyttää kotimaista pierupullo -kulttuuria, pissa-, kakka, ja pieruasioita, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon stripparit virantoimituksessa, murhat maalaistalossa -sivistys- ja maaseutu – haiseeko täällä paska -tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus kusettajista kuumotteluun, millainen Hampus on sängyssä -oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja vittu että on perseestä olla aikuinen -ohjelmistoja sekä tarjota murha 24/7 & murhaajan DNA -hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä milloin kusi nousi päähän -väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös vastuulliset seksipalveluiden ostajat -maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suomalaisen paskaduunisimulaattori, makkaranpaistopeli ja muita kokeellisia videopelejä -kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista HEHKU- seksipodcast moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta sinkut paljaana ja ylläpitää ulkomaille suunnattua aina murha kotiolot voittaa- ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen raskausarvet perseessä / Näytä tissit / V**u kun oon nätti poikkeusoloissa.

Yleisradio Oy:n velvollisuutena on siten huolehtia siitä, että myös mainitut julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Mommilan murhattu mies -Yleisradio-ohjelmiston tuottamista on oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä pidetty oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvana julkisena kilauta kiveksille ja muita seksimokia -tehtävänä siltä osin kuin kysymys on yleisradiolaissa ohjelmiston sisällölle ja lähettämiselle asetettujen julkisen palvelun pornoa ja hiustenkuivaajia & WOKE murhaaja -erityisvaatimusten täyttymisestä. Sitä vastoin esimerkiksi kuolemanseinämä -ohjelmistosuunnittelun tai -sijoittelun taikka yksittäisten ohjelmien sisällön yleisistä naisista seksityöntekijöihin ja toimittajan talous on kuin rakkaus ja hyvä seksi -menettelyn valvominen ei sellaisenaan kuulu oikeusasiamiehen tehtäviin.

Edeltä ilmenevän perusteella ja koska kirjoituksenne perusteella ei apulaisoikeusasiamiehen mukaan ollut aihetta epäillä, että Yleisradio Oy olisi laiminlyönyt täyttää yleisradiolaissa Yleisradio Oy:n haittaako rakas jos pieraisen -ohjelmiston sisällölle ja en käynyt paskalla 5 päivään -lähettämiselle asetetut julkisen päälliköiden sama paska eri paketissa -palvelun erityisvaatimukset, kirjoituksenne ei johtanut täällä enempään."

   Ylen ohjelman otsake

Suomi Finland

k  u  l  t  t  u  u  r  i a l a

GLORY

Hyvä yöliha

Suosittu taiteilija Cross on tullut kansainvälisesti tunnetuksi suurien tilojen alaisistaan, joiden valtuuttamana hän ruiskuttaa tuosta vain kaiken yli suurella ruiskullaan keskellä esineitä, arkkuja ja maisemaa värikäs hattu päässä. Ensimmäisessä yksityisessä näytöksessään Suomen pään kinkussa Cross ottaa lihasta haltuunsa yläosan ja reunat. Esillä on kaksi uutta teosta, jotka ilmentävät koko naista, niissä taiteilija on taantunut näyttävästi massiiviseksi, kokonaisvaltaiseksi seksi seksi tilataideteokseksi ja siksi taiteilija saksi ja maalasi paikan päällään, joka on tunnusomainen ja siinä kirkuvan hehkuva.

Ulokkeiden konventioita uhmaava laappimistaide voidaan nähdä eräänlaisena nykyaivojen erämaisemana, väliintipahtaneiden raajoista piittaamattomana arkkuna ja varsinkin sen pintana. Taiteilija on maalautunut yli kaikista olemassaolevista itsensä ulkopuolisista todellisuuksista.

Cross maalaa kaiken yli ja ohi, alustoille sisällä ja ulkona. Suurteollisuuden maalitykki antaa taiteilijalle lisää ulottuvuutta valtaviin hankkeisiin, myös nopea työskentelytapa mahdollistaa saumattoman yhteyden jokaiseen sopivaan väliin. Taiteilija täyttää maailmaa väreilyllä ja innostuksella, kun samanaikaisesti sväärit sekoittuvat sävyiksi maalauslimalla. Valmiissa maailmassa onkin jo nähtävissä sen ajatuksenjuoksu ja liikkuminen tilassa.

Elävän Lihan etujen hallin täyttää, ei alle, vaan yli tuhat kilometriä nyrkeiksi puristunutta kangastusta, mutta taiteilija maalasi kaikki alas katosta ja laskostui lattialle selittämään toimittajalle omaa levittäytymistään. Kangas hänen hameessaan ei ole ollenkaan mikä tahansa paikka paikan päällä -juttu, vaan kymmenistä päällekkäin ja lomittain asettuneista värisavuista muodostuu valtava laahus, jonka sisälle yleisö pääsee osallistumaan olemalla erilainen lomittain. Kun silmiä kääntelee, myös teos näyttäytyy erilaisena. Sen fyysiseen kokemiseen vaikuttavat siis katsojan henkilökohtaisten silmien liikkuminen. Vain näköhermon vauriot voivat vaikeuttaa tätä kokemusta, kuten myös linnottautuminen havaitsemistilaan vaistonvaraisesti.

Pohjimmainen lihan hallissa on tuskin yksin havaittava teos, joka koostuu lurexprinttiripustetuista katoista ja lattiaan pultatuista langoista. Kattoihin on liimattu taiteilijan itse ottamia valokuvia monilta, hänen ympäri maailmaa sijaitsevilta työhuoneiltaan, joihin kuuluu myös igluja sponsorien pakastimissa tissi tissi. Kuvissa toistuvat maa ja minäjaminunminäni -autenttiset jäljet pitkin seiniä ja ympäri lattioita, ja niissä näkyy että kaikki on melkein valmista tai ainakin valmisteilla survottuina käytössä olevan tilan mittasuhteisiin. Niissä palaa näkymätön, jokin muissa maailmoissa oleva, joka on ikään kuin laskostettu pois ja päädytty suositumpaan aiheeseen, eli materiaalin ja sen määrän käsitteisiin.

Teostulosvuoret asettavat kaiken keskiön perin syvään paikkaan ja sen turvallisen keskipisteen värisilmään.

Muista arvoista kerrottakoon, että niissä on riittävää väljyyttä tulla lihaksi tilassa kuin tilassa.  

Koskelan Poika

Ehdotus taustamusiikiksi:

The Elf King

Ei sillä ole enää mitään väliä Koskelan Pojalle, että kirjoitetaan että Koskelan poika.

Ei ollut väliä sillä, että kirjoitettiin Risumies. Kirjoitettiin Eerika.

Kirjoitettiin Politkovskaja. Kirjoitettiin Jeesus.

Ja voi Kristus että niistä kaikista kirjoitettiin ja kirjoitetaan, kuten jumalattomien teoista kirjoitetaan.

Uutisen perustelu on tiedon jakaminen. 

Jumalattomien tieto lisää ihmisen kykyä voida mahdollisimman hyvin pahoin.

Yhteenkuuluvaisuuden nimissä on avattava yhteiset uutiset ja nautittava annos myrkkyä, joka antaa tunteen voimasta, jota ei ole.

Ihmisen sisällä on kiusaaja, joka odottaa lupaa.  Luvan antaja on hyvin pukeutunut ja sanoo asiansa kauniisti.

Kaunis valhe on ihmisen kulttuuria ja ansaitsee siis rahastonsa, säätiönsä ja toimielimensä, joiden kaikkien periaatteisiin on kirjattu pehmeä pieru, joka kääntyy ummetukseksi aina kun otetaan askel johonkin.

Koskelan Poika, kaukainen tähti, halvan joukon repimä aikamatkaaja, joka ei uutissokerinsa kiteissä mitään ahmijoille näytä, mutta on ikuisuudessa kirkas ja koskematon. 

Kiusaaja on lähellä, sisällä ja ikuinen. Se istuu valkoisessa sohvassa ja hokee taivasta.

Ja samaan aikaan torilta kuuluu, että mikä vittu siinä on, että ei päästä reissuun. Kun rokote tulee, lähdetään heti.

Mutta koska maan elämä on survottu lentokoneisiin ja drinkkeihin, ilmassa saattaa olla kuoppia ja lasku voi koostua totuudellisen mittakaavan tarjoiluista.

Mutta menkää toki, myös nisäkäsuros Muskin myskinlemuisessa avaruustaksissa on vielä tilaa unelmille.  

Maa ei kiusaa ketään.  Se on kaunis laina, kuten elämä.  Myös tähdet, joiden sanotaan olevan ikuisia, ovat lainassa.  

Koskelan Poika, kohtalosi toistaa ihmisen tarinaa sen synkässä osassa, mutta elämän ikuiset virrat antavat kunnian sellaiselle, joka kantaa.  Siksi korkeus. 

Nallin valtakunta

 

Elipä kerran Nalli suuren Kartanon Valtiaana.  Nallin Lapsuus, Poikaikä ja Nuoruus oli ohi ja nyt hän oli kokenut Keskenkasvuisille tyypillisen Ylösnousemuksen, sillä hän omisti kaiken sen, mitä vain kuvitella saattaa ja myös kaiken sen mistä moni voi vain haaveilla, kuten Naiset Sylikoirineen, suuret määrät Sodan ja Rauhan tarvikkeita, sekä tarkasti valitut Kuolleet Sielut, jotka hyörivät tämän Ylösnousseen Jumalan läheisyydessä valmiina palvelemaan.  

Nalli omisti myös kaiken mitä maassa oli, mutta taivaaseen hän ei ylettänyt.  Tuo asia alkoi lopulta hermostuttaa häntä, katsoihan hän olevansa Aikamme Sankari, Saatana joka esimerkiksi Saapui Moskovan Aateliskotiinsa nauramaan Punaista Naurua torin suuntaan milloin vain häntä sattui huvittamaan.  Nalli määräsi Ensiksikin ja Toiseksi, että se, mikä leijui hänen napansa ulottumattomissa ja yläpuolella, piti saada kuriin.  Hän aloitti käskemällä, että julkisissa paikoissa liikuskeleva epämieluisa Nenä piti värittää mustelmilla törmäyttämällä sitä pimeiden kujien rautaportteihin, ja sen lisäksi hänen Alistamansa ja Loukkaamansa Idiootti tuli lähettää Kuolleeseen Taloon talvipakkasella ilman Päällystakkia.  Seuraavaksi Nalli suuntasi katseensa Tarpeettomiin Ihmisiin, joita oli aivan liikaa leijumassa hänen illanviettonsa ikkunain takana, hänellä kun oli juuri meneillään rehvakkaat Naamiaiset, lisäksi noita Teräskirpun kaltaisia sitkeitä kummituksia kuului parveilevan suuria määriä ympäri Aroja.  

Nalli komensi Riivaajansa riviin ja määräsi päähän mustat kypärät, pamput haaroväliin ja pommit   panssaroituihin autoihin, antaen heille kaikki Antikristuksen valtuudet harjoittaa ylen hyvään naamioitua Narrien terroria.  Niinpä nämä muhkuraisiin tamineisiin puetut Isät ja Pojat saivat mahdollisuuden käydä ajatuksissaan läpi Menneitä ja Mietteitä ja he näkivät heti, että tässä ei ollut nyt kyse Kohtauksesta Metsästysretkellä, jossa Nalli painisi Seitsemän kertaa Hirtetyn ja pehmeällä vanulla täytetyn leijonan kanssa metsään kannetun patja päällä, vaan nyt Nallia vastassa oli elävä Vasikka, joka Puski päätään kartanon Tammioveen, jonka takana Nalli tuijotti silmät harittaen likööreissä uitetun isän seinälle nuolemaa ikonia valkoisena kauhusta.   

Nappi

Juhavana ja pesämuna.

Järki seisoo.  Taloon ei saa maksettuja vuokralaisia, jotka suostuisivat laittamaan naamarin tarpeeksi syvälle.

Oma pesä on oikukas, vaikka arvostaakin pesämunaa teknisesti, eli lajisidonnaisen täyttämisen näkökulmasta.  Kysehän on maailmasta ja siitä, mitä sille on tehtävä. 

Vastuu ja aika painaa naamaa lyttyyn ja painajaisessa joku vanha tuttu huutaa saunan takaa ”valta valta, se lähtee alta joka ruhtinaalta ja jopa orvon murhaajalta”.   

Nuuhkin apilaa, mutta se onkin apina.  Pelästyn, sillä edessäni on peili.  Olen kuitenkin lihaa ja verta, jonka tiedän olevan muuta kuin tiedemiesten väittämä neste.  Minun veressäni on myötäsyntyinen  pyhyys, joka puuttuu metsästä, jota oma korkein oikeuteni mustan kirjan riveillä antaa siitä itse tulkitsemassani sanassa hyväksikäyttää.  

Olen itsekin isä usealle ja etenkin paljolle.  Neulan silmä on minulle tuntematon, koska pukuni on tehdastekoinen (vain 49,90 e Kärkkäisen sikajuhlapäivien tarjouksena).  Kameli liittyy muistoissani sukulaistätini ihailemaan käsilaukkuun.  

Mitä tulee metsään, se on Suomen sielu.  Siellä on kuutiokaupalla kauniita puita, mutta myös turhaa, kuten juuret ja sekava aluskasvillisuus, sekä vaaralliset pedot.  Niille nappi otsaan, kuten kaikelle muullekin, joka kiusaa aivan tavallisia perheitä mediassa, sekä minua ja perhettäni kesämökillä.  Karhulle tykkiä, Naakalle ruutia, Hanhelle nyrkkiä, Sudelle nappia, Ilvekselle loukkua, lepakolle puhalluslamppua, ampiaiselle kaasua, öttiäiselle myrkkyä, sekä muullekin ihmislapsen ulkopuolella olevalle sirkukselle loppupamaus. 

Järki seisoo taas tämän kirkkaan hetken jälkeen, hyvä.  Palaan ajatuksissani pesämunan teemaan.

Vaikka kiteytinkin juuri ajatuksiani filosofiseen suuntaan, joka tunnetusti kiihoittaa vastakkaista sukupuolta, puhumattakaan omasta, asetelman ollessa näin päin, isällisestä viisaudesta kohti heikompaa kulhoa.  Mutta pesä on edelleen oikukas.  Kamelinkarvainen käsilaukkuko olisi ratkaisu?  Katson netistä tutulta sivulta.  Siellä on moottorikelkkoja, käsin maalattuja seinätauluja ja kaksi tupeeta kirpputoriosastolla.  Menen kansainväliseen ympäristöön katsomaan olisiko krokodiilin nahkasta valmistettuja iltalaukkuja saatavana saatanavillavuorella.  Löytyy jotakin biologien höpötystä, mutta ilokseni myös Suomeen viittaava sivu, jossa on  kiinankielisiä Igluja Lapissa revontulten alla.   Käännän tekstin ja siinä luvataan iglun näkymän avaavan suotuisan onnen sen alla alkuunpannulle. Minulle tulee siitä heti mieleen, että jätänkin pesän kotiin ja lähden sinne erään yritysvisioporukan kanssa, sillä alkoi sellainen miellyttävä muovinkäry käymään nenään.  Käsilaukun nappaan kotimatkalla pesälle tuliaisiksi sopivan veljen tavaratalosta, koska kun silmä on hampaassa ja matkalaukku päärakennuksessa, myös sydän on sille varatulla paikalla pankkikortin alla.

sanoja pannaan

Ukko Nooa, Ukko Nooa oli kunnon mies.

Kun hän meni saunaan, laittoi laukun naulaan.

Ukko = halventava ilmaus tiettyyn sukupuoleen kuuluvasta henkilöstä.

Nooa = ikävä ja syyllistävä vihjaus vedenpaisumuksesta.

Ukko = halventava ilmaus tiettyyn sukupuoleen kuuluvasta henkilöstä, toisto tekee sanan käytöstä erityisen tuomittavan.

Nooa = ikävä ja syyllistävä vihjaus vedenpaisumuksesta, sen jatkuva jankutus lisää nimen käytön tuottamaa ikävää tunnelmaa entisestään ja on siksi hyvin tuomittavaa.

oli = sana viittaa menneisyyteen, historiallisuus on painolasti, josta on syytä päästä eroon, joten onkin suositeltavaa korvata se futuurimuodolla.

kunnon = tämä sana asettaa ne, joilla on huono kunto, erilarvoiseen asemaan suhteessa niihin, joiden kunto on parempi. 

mies = tämä ilmaus määrittää henkilöä vanhakantaisesti rajaavalla tavalla.

Kun = tämän voi sekoittaa sanan kunniallinen, lyhenteeksi, joten sen käyttöä pitäisi välttää.

hän =  sana on luonteeltaan eriyttävä, luo irrallisuuden tunteen ja tukee rakenteita, jotka pitävät kaverit erillään toisistaan.

meni = tässäkin syyllistytään jo tapahtuneen, historiallisen asian esittelyyn.  

saunaan = tämän sanan käytön kanssa on oltava varovainen, sillä se voi pönkittää arvoja, jotka ovat vanhentuneita ja sanaan liittyy lisäksi mielikuvia, joihin voi liittyä erilaista väärinkäytöksiä, eriarvoisuutta ja jopa väkivaltaa (viit. saunaolut, selänpesijä, saunantaus). 

laittoi = tässäkin taas menneeseen viittaava sana, jonka voi luoda myös mielijohteen sen synonyymistä, joka on alatyylinen.

naulaan = tämä sana luo väistämättä mielikuvan arkusta ja siihen lyötävästä viimeisesta naulasta.  Nykyaikaan sijoitettuna tämä tarkoittaa selkeästi lähestyvää ekokatastrofia, joka on väärien kielimielikuvien syntymisien ohella ikävä asia, josta myös voi halutessaan puhua paljon.

Sana laukun, on laulun ainoa hyväksytty sana, jonka erään toisen sukupuolen edustajat pääsääntöisesti ilosta kirkuen hyväksyvät.   

NYRKKI

Kansakunnan vähäotsaiset, nuo maailman eri kolkkien palvelukeskuksista elämäänsä sisältöjä hakevat kulutusruhtinaat ovat nyt käsidesillä lutrattu sormi suussa ja kärsässä värisee tuotteistukseen perustuvan elämänkäsityksen kirkon siunaama jumalanteatterimaski, näkymättömien paskanviirujen lennellessä kaikkialla. 

Esivallan parhaat kyvyt ovat miettineet kuumeen polte nivusissaan, miten ravita kulutuksen ja levottomuuden puutteessa kituva kansa näinä vaikeina aikoina.

On tärkeää taluttaa torille ne syylliset, joiden hirttonarujen kitinät ja giljotiinin napsahdukset miellyttävät alamaisia, ja saavat aikaan aikakaudesta toiseen tutut aivokääpiövalioiden ablodit.  

Toistaiseksi on löydetty vanha mies, joka asuu huonossa maalissa olevassa talossaan liian arvokkaalla tontilla  pääkaupungin keskustassa.  Talon lähistöllä myös linnut elämöivät ja häiritsevät  laulullaan junaliikennettä, sekä monia ohikulkijoita, jotka kokevat järkytyksen nähdessään vapautta, jonka kuuluisi olla purkissa heidän tasapainoisten yksiöidensä valkoisilla hyllyillä.  

Katsokaa taivaan lintuja.  Miten ne kehtaavat laulella ja lennellä ihmisten alueilla kuten tykkäävät.  Nyrkkiä niiden perseeseen, sanoo eräs Jali, ja alkaa vuolla valtion ja sen vallan lepästä dildoa, jonka kertoo olevan se nyrkki, jolla laitetaan asioita kuntoon ja jota hänellä itsellään ei ole.

Nyrkin hän oli napannut ison tapin kourasta, kun tämä oli avannut sormiaan vallan kahvassa, sekä lyriikan ja hellan välissä. Jali on vetänyt toimittaja Kyllikin nyrkistä sivummalle, antaakseen kaiken journalistille, joka tykkää siitä, että juttu luistaa kuin rasvattu salami.

Kun saadaan valkoinen pois vääristä poskista ja päästään kokonaan eroon elossaolevien omituisista edustajista, sekä lopetetaan ylipäätään vääristä vapauksista juopuneiden kovaotsaisten kahlitsematon mellastus, ihmiskunta voi kukoistaa lopullista rokotettaan odottaen.  

Kansalaiset, med börjare, the ladies and the lady boys, Jalin leppänyrkki puhuu ja on valmis penetroimaan tarkasti valittuja perseitä.   Onneksi olkoon te kaikki esivallan pehmeälle turvalle läheisen persetyypin omaavat vähäotsaiset toistenne lähimmäiset.  Pysykää edelleen kaukana kaikesta kuplatorilla.  

kuka on naamion takana

valtiovallan kasvonaamiot 

Kahdenkymmenenkolmen karaatin karanteeni

Vallan kadulla, isossa Talossa, jonka kivijalassa on kahvila (vielä iloisempi paikka kuin Kosti Kakkosen ruumisarkkuliike), elää populaatio, jota elätetään yleisistä varoista.  Talossa on monta syömäpaikkaa, monia etuja ja oma kylpylä.  

Vaikka Talon jalassa ei olekaan ruumisarkkuliikettä, itse Talo tuottaa ruumiita nopeammalla tahdilla, kuin henkilökunta ehtii haudata.  Muu toiminta keskittyy ihmisen alapäähän ja sen ympärillä esiintyvien tapahtumien kuvaukseen.  Talon mukaan ihmiset kuulemma kovasti tykkäävät, kun saavat rahoilleen vastineeksi monipuolisuutta, eli rakoja ja raatoja.  

Käytävillä kipittää akkaa ja ukkoa.  Jollakin on paperi käsissään, mutta jokaisella ilman poikkeusta, musta tai muunvärinen elämää ja taloa säätelevä, alituiseen ääntelevä loota.  

Talon kahvilassa Talon ihmiset puhuvat kauniisti Reissusta, joka on hyvä tyyppi ja kaikkien Talon ihmisten kaveri.

Sitten joku kuulee, että Reissu on mennyt sekaisin.  

Niin, eräänä päivänä Reissu kyllästyy vanhaan rooliinsa ja haluaa paneutua raatoihin ja rakoihin hänkin.  Reissu asettuu talon edustan pusikkoon asuntoauton ja puuskakallan kanssa.  

Talon käytäviltä alkaa kuulua kimeää kipitystä, kumeaa kopinaa sekä myös laahaava ääntä, joka syntyy eniten palkitun osaston kunniavanhuksen tohvelien pehmeiden pohjien nuollessa nuorekasta lattiapintaa.

Kaikki Talossa ovat innoissaan uudesta käänteestä, sillä se osa Talosta, joka on keskittynyt reality ruumiiden aiheisiin, on nyt asioiden ytimessä.  Vaikka työhuoneiden panssarilasit onkin suunniteltu suojaamaan toimintoja jopa tykinkuulilta, on ilmassa silti aivan uusi, kiehtovan uhkaava varinä.

Talossa alkaa tapahtua, kun suoraan päiväkodista Taloon palkattu lyhyen leikin Taneli, tuo uuttera naskali, joka on palkattu teroittamaan kuulakärkikyniä talon yläkerroksiin, keksii, että he voisivat houkutella Reissun puskasta heittelemällä tyhjiä papereita Talon ikkunasta ja huudattamalla kovaäänisestä biisiä, jossa vaikeuksissa ryvetään ja sitten ne voitetaan, lopuksi syleillään raatoja ja rakoja.  

Koitetaan myös verkkoa, jos Reissu tarttuisi siihen.  

Rohkea sihteeri käy keräämässä pihalta Tanelin paperit, joista yhdessä on linnunpaska, joka muistuttaa Tanelia yhdestä kaverista, jolla on samanlainen allekirjoitus.

Reissu kykkii pusikossa ja Talon kahvila palvelee huoneissaan jännittäjiä, kuljettaen tasapainoisia lounaita ja pirteitä kakkuja käytäväkärryillä talon eri osiin. 

Kaikki on kuitenkin vasta alussa.  Talon suosio varmaan vain kasvaa, koska raadot eivät mene koskaan muodista, ovatpa sitten korvien välistä, jalkojen välistä, tai jostakin muusta tehokkaasta nykyvälistä, sillä niin on komedialaboratorion jumala maan limaa rakastanut, että antoi monen välin elämän Talon voimaksi.

Mitä kaikkea tästä vielä seuraakaan?  Reissu on pesiytynyt pusikkoon puuskakalloineen, Talon ikkunasta näkyy pää ja pään nenän alla, suun reunalla on kermaleivoksesta jäänyt hassu kokkare.

Lotta Litoris

Lotta Litoriksen seurapiirielämä loppui kuin taulu seinään, kun katto romahti. Nyt on kaikki paljaana. Miten erilaista kaikki onkaan.

Lotta Litoris on löytänyt arvon onnen alueelta, jonka hän muutti hienoksi omakseen piireissä.

Lotta Litoris, ajattelutieteen tohtori avaa kaivonsa klinikan aurinkoisesti hymyillen ja toivottaa terveen menoa ja sairaan kovaa tuloa uuteen arkeensa. Levottomissa jaloissa pyörii jo kaksi vuotta vaivannut ryyhkä, jonka Lotta on nimennyt Grayksi. Se muutti Lotan mukana paljon käyneen makean toivossa arvoalueena tunnetulle kadunpätkälle. Gray, shit on my head! Lotta tuhahtaa jaloilleen, joiden kertoo ymmärtävän vain business-englantia.

Tunnetuimpiin kuuluva Lotta Litoris muutti hiljattain tänne, kun hän lähti yllättäen pois sieltä, jossa hänellä oli liikeratoja. Aluksi Lotta etsi täällä elämälleen uutta suuntaa hotelli Kämpissä, sitten Kampissa, jonka jälkeen hänet oli nähty Kurvissa, mutta myöhemmin taas uudelleen mediakuvissa.
Kämpissä oleilu oli hänelle henkistä sahausta itsensä kanssa ja luottokortin höyläystä kredit-puolen kanssa. Seinän jälkeisillä pahimmilla hetkillään hän tarvitsi palveluhenkilökuntaa ympärilleen, ja he pitivät hänestä vähintään kiinni, aivan kuin hän olisi ollut heidän oma seinänsä, johon voi tormätä.

Jossakin vaiheessa Lotta Litoris ja Gray asettuivat Karhupuiston rauhaan. Ruokakassissa olevat, lukuisat tyhjät pullot muistuttivat viikonlopun vietosta, jossa tuli juhlittua ihan vieraiden kesken.
Mitä tulee noihin valtaviin puistoihin ja merien läheisyyteen, Lotta Litoriksen mukana niissä on selkeintä astella koiran ulosteita ja huumeruiskuja väistellen.
Aution festivaalikentän reunalle unohtuneesta, neliön muotoisesta Bajamajasta avautuvat rehevät maisemat, niin itse kaivoon, tuohon tähtien torniin, sekä vain oven avaamalla aavan meren tuolle puolen, jossa jossakin on maa.

Esteetisyyden vuoksi Lotta Litoriksella kaiken juuri oli juuri ja juuri hyvä tuuri, nyt oli vain tuo uusi nollajuuri, eli huono tuuri.
Vaikka Lotta Litoris hamusi klassikkoseiniä silmiinsä, hän näki vain raitiovaunun ikkunoista avautuvat Akselit kalleimmilla lakerikengillään astelemassa, tai Pekan perän näköisen pään sienensä värisessä maisemassa. Lotta Litoris katsoo puistoon pää Kallen kallellaan.
”Vaikka ripsieni takaisessa maisemassa on niin kauhean paljon luonnon kauneutta, minun ei tee mieli lähteä edes pensaaseen pissalle”, Lotta huokaa. Ja mitä tulee vanhasta värkistä, se on aina yllätys, vaikka sitä olisi jo sekä maalla, meressä, että ilmassa ja koko juttu rakoilisi liitoksistaan.
Sitten olikin Lotalla shottia shotin perään päivästä toiseen ja ilman selvää hetkeä. Yksi Arvo halusi avioliittoa, että heillä olisi instituutio. ”No miksikä ei, ei kai se tästä voi mennä enää pahemmaksi. Koko ajan sitten vaan rakastan sitä ja sen isän pesää, niin saan päivittäiset totit”, tuumi Lotta.
Lotta keksi taas yhtäkkiä miten saada mediaa ja ystäviä. Hän sanoi sur sur ja alkoi velloa kehossaan, toivoen että ystävät hakivat hänet autoihinsa ja takseihinsa.
”Kuinkas kaikki meni näin äkkiä, vaikka pitkä aika on kulunut! Ei yhtään maksettua taksia, nyt saa riittää!” Lotta Litoris otti seinältä kuivatatun sotilaan, mursi siitä palan suuhunsa ja kävi sitten syömään jään kaapista. Hän jupisi jotakin stoalaisesta asenteesta siinä jäätä järsiessään ja nauraa hohottaessaan.

Lotta Litoris oli taas se onnellinen ja tyytyväinen vauva, huomiokehdon keinotellessa hänelle tilaa eri elimissä. Lotta, tuo hulvaton sinnittelijä on kuin Kakko-Savion rautatieasema, joka moneen kertaan purettunakin kukoistaa. Onni tulee aina kuin juna, kun sen kyydissä on toimittaja, joka panee parastaan vaunun molemmilla puolilla ja kiinni perässä.

Lotta Litoris oli kasvanut eroon aikaisemmasta elämästään ja sitten yllättäen kasvanut taas kiinni seuraavaan, jonka jälkeen eronnut siitä. Kaiken jälkeen hänestä oli in olla yksin eräässä Koskelantien lähistöllä olevassa pusikossa pressun alla vaahtomuovisen patjansa kanssa. Joskus hän heräsi keskellä yötä naapuripuskasta kuuluvaan mölinään ja hän nauroi ääneen, eikä kukaan voi ymmästää miksi.
Tuollaisina hetkinä Lotta Litoris mietti, miten tässä nyt näin kävi. Minunhan pitäisi olla vittuuntunut tästä kaikesta, mutta minä vain nauraa hohotan tällä paskaisella, kielokuvioidulla pahnalla maatessani. ”Minulla on hyvä mielikuvitus, joten voin aivan hyvin kuvitella makoilevani kovissa Lottakemuissa jauhot nokassa, vähän tuhmana pikku lutkana taiteen rönsyt ympärilläni.”
Ja niin Lotta Litoris jatkoi uniaan, pään vierellä särkynyt lasipurkki, jossa etiketin mukaan oli ollut joskus artisokan sydämiä. Kaukaa kantautui bassopotkuja jollakin isommalla kadulla kiitävän lippahattuaatelin kaaran mölypöntöstä. Se oli tuskin festivaalia Frederikin tai Abban tapaan, mutta Abba oli puskassa kauan sitten avatun rasian muodossa, jonka rasvaiseen pintaan oli tarttunut kahnoja.

Kun Lotta Litoris juoksi aiemmin oman intonsa perässä, hän oli täysin väärillä jäljillä. Hän koki tuolloin olevansa jonkinlainen Agentti, vaikka oli kuitenkin vain oma Lotta Litoriksensa. Asia selvisi hänelle vasta sen jälkeen, kun hän oli tohtoroinut itseään tutkimalla ja päätynyt taiteelliseen lopputulokseen.
Hörppiessään lämmintä apukeittoa köyhien teltassa Lotta Litoris ei muistellut menneitä aikoja, vaan keskittyi siihen hetkeen, joka oli käsillä juuri silloin. Kun vapaaehtoistyöntekijä ojensi hänelle palan limppua silmii katsoen, Lotta tunsi, että hänen kuninkaallinen puolensa oli tunnistettu.
Mutta sitten Lotta kuitenkin muisti jotakin kaukaista. Hän muisti, että hänen Isällään oli ollut Lada. Isä kiinnitti siihen talvisin auran, jolla puski lumet omakotitalon pihalta. Ja millainen aura, punaisella ja keltaisella maalattu, itse hitsattu. Kesäisin se oli pihan reunalla. Niin, kesä ja aurinko, joka oli ollut totta paljon ennen seinää, teatteria ja kulisseja, joiden ulkopuolella Lotta Litoris koki kaiken aikaa elävänsä, vaikka hänen kasvoillaan olikin hänen itsensä siihen tupruttamaa puuteria ja hän puristi sormet valkeina näyttämön divaanille unohtunutta peruukkia.

Pusikossa elävä Lotta Litoris eli modernia elämää ilman vanhahtavia rooleja. Hän ryysti suoraan pullosta ja ilman juomalasien kanssa hienostelua. Myös kaikki muukin oli iloisesti sikin ja sokin, joka tarkoitti sitä, että kaikki oli hyvin ja huonosti, eli mikään ei ollut entisestä muuttunut. Lotta Litoris oli aiemmin aivan sekaisin, eikä tiennyt edes sitä oliko hän nainen, mies, vai kenguru, vaiko sittenkin ihan tavallinen riivattu kukko valkoisessa kimonossa. Tilanne oli siis sama, mutta puska jossa oli asumus, oli kompakti, eikä ollut vaaraa seinään törmäämisestä.
Lotta Litoris ojenteli punaisten housujen verhoamia jalkojaan pusikkonsa uumenista ja kuului kysyvän itseltään:
”Kuka minä olinkaan tänään? Olenko minä sinut teidän kanssanne, vai minut itseni kanssa? Vai olenko teidät heidät vai meidät? Kuka ties, mutta kuka ostaisi köyhän maan Hallelle leluja?”

Sitten kävi yllättäen niin, että Toimi Hurmas Korkki löysi Lotta Litoriksen pusikosta ja kantoi autoonsa, ja nyt Lotan elämä on täynnä dokumenttielokuvausta, kustannustoimintaa, sekä syvää ystävyyttä ison joukon keskellä ja punaisissa housuissa, joita ei saanut vaihtaa puskaan liittyvän sisällön vuoksi, vaikka niihin oli lirahtanut kaikkea myös ulkoa.

Lotta Litoriksen uusi arkki on siis nyt täytetty. Läheisillä saarilla räjähtelee ja agentit hiipivät etsien uusia puskia toimittajille. Mutta myös arkin messin hellalla pihisee uhkaavasti, sillä kattila on vetänyt herneen nenäänsä.

Jännittävää on seurata, törmääkö Lotta Litoris seuraavaksi seinään, vai poksauttaako arkin kattila hänen kuuhun, johon seinien lähettyville hakeutuneet korkeat korot ovat sijoittaneet rahalla täytettävän hallin, sillä niin kauniisti kuin luonto Lotta Litoriksen korvaan kuiskiikaan, planeetalla sille ei ole enää ole tilaa Lotta Litoriksen täysipäisyyttä vajaiden seinien ja sijoitusten vieriessä pitkin inbesilleille ilmaista, limaista pintaa.