HUVILA NIMELTÄ EGOVILLA BRYSSELINPITSIVERHOILLA

HUVILA NIMELTÄ EGOVILLA BRYSSELINPITSIVERHOILLA

Nyt meille ilmaantui nousevan käyrän markkina, kun taloihin tulee kovan linjan eristyspakotus. Me ostettiin Apen kanssa toripiste fiistä vanha paku heti kun uutisen alkoivat tunkea esiin ja kierrätyskeskuksesta pari niittaria, niitä kun oli siellä iso kasa, koska monta firmaa on mennyt konkkaan tällä seudulla. Ape sai äidiltään niitit, kun sen työpaikalla on niitä hyllyt pullollaan. Sitten hankittiin parilla kympillä Apen enon konkurssiin menneen firman kuplamuovivarasto ja kaupan päälle saatiin niiden vanhat haalarit, joiden selässä luki Kallen Keikka Oy. Me lisätättiin spriitussilla ällien väliin viiva niin saatiin hoo, eli meidän firman nimi. Oy:tä ei saatu pois, se vitsi sai jäädä siihen keikkumaan.

Kun uutiset on tehneet vielä vähän aikaa myyräntyötä tämän keissin eteen, niin me lähdetään ajelemaan läpi peräkylien mummoja, joille luetaan vielä näiden uusien säännöksien uutisten viimeiset kauhut ja käänteet, joissa korostetaan entistä vahvemmin, kuinka mökit tarvitsevat toppaa pintaan, että lämmitys ei mene ulos, jolloin monen maailma pelastuu. Oven saa kuitenkin tietty avata jos on ihan pakko.

Meidän firma tekee tuollaisen homman nopeasti ja halvalla. Me annetaan asiakkaalle PV-takuu, joka painetaan lutkuttajansuojasyistä pikkuisella harmaalla tekstillä jokaisen kuitin alalaitaan kiinaksi. Meidän ydinmainonnan alustalla pakun kyljessä me kerrotaan firman toistaiseksi voimassa oleva nimi missä näkyy Ape. Itse asennuksessa käytetyt niitit on ilmeisesti veeteeteen tutkimia, koska askissa lukee v quality. Ne eivät tosin sopineetkaan meidän vehkeisiin, mutta täytyy tutkia se ongelma jossakin välissä. Netissä luki, että niitit ja niittarit eivät kovin usein sovi toisiinsa.

Muovi käy kai vähän kiiltelemään auringossa, mutta sen päälle voi vetää kesällä vaikka kivan värisen lateksin, liimata tarraa tai pyytää nuorisoa työstämään tussilla tai spray-maalilla teoksen kun kysyy ensin taiteen oikeuspuolelta tuollaisen teoksen luomisen tariffit. Moni tunnettukin kyky tulee kyllä ihan provinsseihin saakka kun kertoo, että teoksen hinnan ja lisäkulujen lisäksi Tokmannilla on maalipiikki auki. Tässä meidän tekijöiden intressit kolahtaa yksiin, kun me olemme tätä nuorempaa yrittäjäpolvea.

Tietty valtiovallan tulisi tukea tällaista ajankohtaista yritysmuotoa muutaman kymppitonnin alotuspaketilla, että pääsisi vaikkapa aluksi pistäytymään ulkomailla saamassa ideoita ja tietenkin vähän rentouttamassa ranteita ennen tuollaista rankkaa niittarilla paukutusta jota ei kyllä kovin pitkää aikaa jaksa, mutta ainakin tämän pahimman ajan, kun ihmiset pelkäävät satojen tuhansien laskua ja me rauhoitetaan tilanne ehkä jollakin muutamalla kymppitonnilla, kun suoritetaan tuollanen paketointi. Ollaan siinä samalla myös henkisenä tukena vaikeana aikana. Toinen voi istua sisällä rupattelemassa kun toinen niittaa, tai joku vastaava ihmisen henkisen puolen huomioiva strategia.
Yrittäjyydessä on juuri näitä hyviä puolia, kuten vapaus ja visiot ja vastuu omasta tulokehityksestä.

Unelmissa on muutto ulkomaille ja isompien kuvioiden valloitus. Voihan sitä palata joskus kotimaahan, jos joku yhteistyökumppani näkee tässä maassa potentiaalia johonkin.

DOM.IN@con.sultan&pimpom

Ina juoksee autolle. Hän on myöhässä. Hänelle oli tullut huonosti ajoitettu puhelu juuri silloin, kun hän oli laittautumassa lähtöön ja tarkasti hiustensa asentoa eteiskäytävän peilistä.

Soittaja oli ollut hoivakodin työntekijä, joka selitti Inan äidin asioita. Ina oli luvannut soittaa takaisin jossakin välissä tai sopivalla hetkellä.

Auton ikkuna on jäässä. Ina on toivonut ilmastomuutoksen korjaavan tuon ongelman, mutta luonnon prosessit ovat pitkällisiä. Ina avaa auton oven ja alkaa etsiä jään raapimiseen hankittua välinettä autonoven sivutaskusta. Ei löydy. Hän tarkastaa hansikaslokeron, mutta siellä on vain musta kansio, nenäliinapaketti ja hansikkaat. Mitä nämäkin täällä tekevät, hän sanoo itselleen harmistuneella äänellä.  Raapimisvälinettä ei löydy. Ina ottaa auton cd-telineestä Lauri Tähkän levyn ja hinkuttaa sillä. Kuuluu kimeää ripinää, levykansi halkeaa kulmasta kulmaan.

Ina kaivaa lompakostaan pankkikortin ja kokeilee sitä. Se toimii paremmin ja hän saa raavituksi lasiin pienen suorakaiteen.

Ina toimii kouluttajana yrityksessä, joka järjestää toimeksiannoista kurssituksia syrjäytyneille ja ilman järkevää tulevaisuudenkuvaa tai elämänhaavetta harhaileville ihmisille. Näitä ihmisiä etsitään viranomaisten ja vapaaehtoisten tahojen yhteistyönä, mutta suurin osa heistä löytyy työttömien työnhakijoiden listoilta.

Ina oli opiskellut aikoinaan terveydenhoitoalaa, mutta lopetti opinnot kesken. Hän käsitti, että hänellä oli aivan liian paljon omia ideoita. Niitä ei voinut viedä eteenpäin muiden määrittelemässä työssä. Hän perusti yrityksen omien visioidensa pohjalta ja sai siihen rahoitusta eri tahoilta. Kun rahat oli käytetty, tuli joitakin tuntemattomia ongelmia, jotka tekivät toiminnan jatkamisen mahdottomaksi. Juuri niihin aikoihin Ina tapasi kivan Raunon, jolla oli oma talo ja hiukset söpösti pörröllään. He menivät naimisiin keskiaikaisessa kirkossa ja hääjuhla oli rakennettu Prinsessa Ruususen teemaan.

He olivat naimisissa kaksi ja puoli vuotta jolloin Ina sai toteuttaa ideoitaan blogissa. Rauno oli insinööri ja osakkaana menestyvässä i-kuplassa. Kun ero oli ovella, Ina ilmoitti Raunolle että avioliitto oli kahlinnut häntä henkisesti ja että hän aikoi kertoa kaikesta avoimesti blogissaan. Rauno ymmärsi asian ja ehdotti että erossa Ina saisi talon ja lisäksi tuntuvasti taloudellista satsausta, että tämä saisi elämänsä tasapainoon. Ina oli edelleen poissa tolaltaan, mutta myöntyi ehdotukseen.

Saatuaan nostetta blogilleen Ina alkoi saada myös mainostuloja ja kaikenlaisia bonuksia ja kylkiäisiä, joita ei saattanut muuttaa helposti rahaksi, mutta ne lämmittivät mieltä.  Yle, sekä muut ajanmukaiset mainoskanavat halusivat hänet asiantuntijaksi keskustelutilanteisiin, joissa käsiteltiin päivänpolttamia aiheita.

Ina saapuu pizzeriaan kymmenen minuuttia myöhässä. Koulutettava ryhmä istuu kahden yhteenliitetyn pöydän ääressä. Yhtä osallistujaa lukuunottamatta osallistujat istuvat kumarassa älypuhelimensa ruutuja tuijottaen. Ina pahoittelee myöhästymistään ja jakaa kaavakkeet täytettäviksi.

Aluksi hän kertoo, että useat negatiiviseen pyörteeseen juuttuneet ihmiset olivat saaneet uusia tulokulmia elämäänsä käytyään läpi heidän yrityksensä luoman, intensiivisen päiväkurssin muotoon rakennetun selviytymispaketin. Sen nimi on ”Softbanjo”.

Ina kertoo, että ensin he järjestäisivät äänestyksen siitä, minkä teeman osallistujat haluaisivat valita päivälleen kolmesta eri vaihtoehdosta. Ensimmäinen on väriltään sininen. Sitä kuvaavat kolme sanaa, ”tuuli, leija ja avain”. Toinen teema on oranssi ja sen sanat ovat ”kesäaurinko, liekki ja perhonen”. Kolmannen väri on violetti ja sen sanat ovat ”laulu, jalokivi ja ystävä”.

Osallistujat katsovat hämmentyneinä toisiaan. Ina selittää, että valinnan voisi tehdä täysin intuitivisesti, eikä asiasta tarvitsisi ollenkaan keskustella, hän lausuisi yhden vaihtoehdon kerrallaan ja käden ylös nostaminen sillä kohdalla kun oma suosikki mainittaisiin, riittäisi.

Ryhmä valitsee ensimmäisen vaihtoehdon, sinisen, tuulen, leijan ja avaimen. Ina kertoo, että kokemusasiantuntujuuteen pohjautuvan taustaanalyysin mukaan sinisen valinnan tekevä tiimi on lähtökohtaisesti poikkeuksellisen vahva. Tämän kerrottuaan Ina saattaa nähdä joidenkin ryhmän jäsenien olemuksessa pienoisen itsetyytyväisyyden vivahduksen. Huomiostaan tyytyväisenä hän on juuri avaamassa suutaan alustaakseen valittua teemaa, kun eräs osallistuja kysyy miksi avain oli sinisessä eikä esimerkiksi oranssissa.  Ina vastaa, että sininen on symboli ja kaikki perustuu psykologien laatimaan merkityskehykseen jota analysoitaisiin myöhemmin. Kysyjä jatkaa, kysyy miksi tuuli ja leija, mitä jos he vaihtaisivat leijan vaikkapa nuijaan? Ina sanoo että siitä jutellaan myöhemmin ja alkaa jakaa ryhmän jäsenille sinisiä kankaanpaloja. Kysyjä on oudon näköinen keski-ikäinen nainen ja hänellä on päällään mauton ruudullinen takki. Kun muut ryhmän jäsenet seisovat kankaanpaloja käsissään hypistellen yhtenä ryhmänä, ruututakkinen on kävellyt pizzerian lehtitelineelle, selaa siellä jotakin lehteä ja mumisee niin että kaikki kuulevat, että hän tarvitsee vielä aikaa, sillä hänen banjonsa ei taida olla vielä tarpeeksi pehmentynyt.

Ina on kuljettanut ryhmän urheilukentälle. Ryhmän jäsenet seisovat rivissä ja jokainen pitää sormissaan sinistä kankaanpalaa. Myös ruututakkinen on olosuhteiden pakosta pehmentänyt banjoaan ja seisoo totinen ilme kasvoillaan muiden mukana kankaanpalaa roikottaen.

Ina pyytää heitä sulkemaan silmänsä. Ja niin tuon tietyn alan yrityksen leivissä toimivan ja palkkaa nauttivan Inan alati käyvä suu alustaa ja jakaa kertoen, että jokaisen, joka haluaa menestyä, kannattaa suhtautua hänen sanoihinsa vakavasti.  Se on totta, sillä noiden kalliiden sanojen takana on maisema, jossa elää kuningas älypyöveli rahapierujen suvusta.

Osallistujat palaavat koteihinsa silmät uneen pisteltyinä ja hapan maku suussa. He ovat täynnä menestystekijöitä ja autuutta ja heidän taskuissaan on sininen kankaanpala.

Ina toimittaa osallistujien allekirjoittamat kaavakkeet työvoimaviranomaisille. Yhden kaavakkeen tietoihin hän kirjoittaa, että osallistuja on kyseenalaistanut tiimin yhteisen tavoitteen ja häirinnyt hänen työtään. Hän ei katso kyseisen henkilön täyttäneen viranomaisten asettamaa osallistumisvelvoitetta asiaankuuluvalla tavalla.

Ina huomaa, että työpäivän aikana auton lumi ja jäät ovat sulaneet. Hän hymyilee tyytyväisenä ja kaartaa mukaan iltapäiväruuhkaan.

-->

heitä elän

Suunnittelemme ja kehitämme uusia tapoja tuottaa.
Edistämme hyvin vointiyrittäjyyttä ja tehologian hyötyjä, sekä lisäämme järjestä yhteisöjen yhteistyötä. Hanke on alueen välinen, maakunnallinen ja seudullinen, kaikkea mitä halutaan.
Kyseessä on Puhallan ja Haihdun Muistomustelma -suunnitelma yhdistyen maailman suurimpaan kauppaseksittymään jossa täytetään tienoo tyhjällä ja kerätään rahaa.
Ylilyönnin Pazca jää paikkakunnan rikkaudeksi. Tavaraa tulee jostakin ja jokainen on vastaanottosihteeri. Me kevytöljytyt kropat, vaikka emme ole missään, tulemme idästä , lännestä, pohjosesta ja etelästä. Raha tulee perästämme ja teidän perästänne, sekä jokaisesta tiedossa olevasta perästä ja ilmansuunnasta, mutta se ei riitä, me haluamme lisää.
Laitetaan haisten ja kaikkien nähden, kun vielä saa ja ehtii vähän ennen.
Säilytä luottavainen ilmeesi, olet valmis keikari.
(Lensitkin jo verkkoon pelaamaan muut pois pöydältä, parempi pielesi heitti jo tyhjän laukun kuvan oman valtakunnan naamaan. Päälliköt, kohtuullisuuspulun potkijat, järkikasvun lapset tasapainottuvat vain kaupassa.)
Toivo Sokeria, saat sen suolaisena, ole ykkönen kakkosena, saat ysköksen keskosena.
Ole keskellä tai missä hyvänsä, olet yksi pelurien apupazcapaketti, mukana kaikessa.
Jumalan kuvaksi itsesi kirjaillut, heitä sikaa linnulla. Ne kirkuvat molemmat ja koko peräsuomi luiskahtaa korkealle ulos, taa kaiken.