ale kiven takana

Pois risut männyt hävyt, Suoman loisen, suomunlaisen

ympäristötuhoomisosaamisen tieltä ja vallan kadun meriltä.

Ura ura uraani ja jää halkeaa, huorat soo ja sortinsakin keikarit

mätöt mahassa, moilashoon masorasvatasot lihassa kohentaa kekoo ja

sanoo että etoo ja samaan hengenvetoon, et jos ei saa lisää ni sekoo.

Sää saa satikutit, räkii mätää tärkeilevä tutkanenän pää.  Seuraa

kaikesta sulaa hullun hikinauhan maaliviivainivaa vailla häpeää ja

jatkaa sodan huvin sottaa samaa ja haisevaan pottaan mittaa

viimeisenkin suonsilmän kyyneltipan, rähmii umpeen unelmat ja elämän

tulisijat.

Halpa kiitos hullujen huoneiden helvetille.

taistossa kaatuen hän kaunis on kuolassa myös

Veljeni mökkinaapurien tytär Lotta meni naimisiin viime kesänä. Sulhanen oli 27-vuotias sotainvalidi. Sulhasen isä työnsi poikansa pyörätuolia kirkon käytävää ja sukulaiset molemmin puolin kirkkoa valuttivat kyyneliä nenäliinoihinsa. Sulhanen oli aloittanut sodan viisivuotiaana ja oli pitkällä urallaan ehtinyt tuhota kymmeniä tuhansia rakennuksia, tappaa useita miljoonia ihmisiä, kiduttaa ja haavoittaa vielä useampia. Kiire tappamiseen esti koko ajan ympärillä pyörivien, keilapallorintaisten ja töröhuulisten feminiinien kellistämisen, joten näiden reunatarpeiden tyydyttäminen hoitui verbaalisesti ja siihen varattu lataus oli käsillä ja taistelutoverien hanskassa. 

Nuo ajat olivat siis todella rankkoja, energiajuomakuljetukset eivät aina toimineet, sillä äiti kävi töissä myös kodin ulkopuolella, johtoelimet keräsivät pölyä ja pitsanpalat hometta, joten hengitysilman laatu oli mitä oli ja astmaoireet puhkesivat jo ennen tuki- ja liikuntaelinten luhistumista. Lopullinen isku taistelijan kehoon tuli kuitenkin laskimotukoksen muodossa.

Nuoret tapasivat, kun Lotta oli sairaanhoitajaharjoittelijana sairaalan kuntoutusklinikalla ja nuori sotilas kävi eläkepäätökseen tarvittavissa tutkimuksissa.

Hääjuhlassa veteraanitoverien pyörätuolirykmentille oli rakennettu boolitukikohta, joka kulki pyörien päällä ja se oli kauko-ohjattava. Mukana oli myös veteraanien äitien tukiryhmä, joka odotti palvelukäskyjä eteistiloissa.

Hääjuhla oli verenohennuslääkkeitä markkinoivan yhtiön sponsoroima tapahtuma ja tukijatahon asiamiehet kertoivat häävieraille mahdollisuuksista tukea sotaa käyvien hyväntekeväisyyttä tuloksenteon muodossa heidän kauttaan. Monet pääsivät siis hääjuhlan humussa mukaan monen sodan lastentalon kummin saappaisiin tai avustamaan köyhän maan virtuaalisesti itkevää lasta.

Lotan isä panostaa tulevaisuuteen asfaltoimalla mökkipahansa pihan, sillä heillä on myös toinen tytär. Tämä ei ole vielä löytänyt omaa kultaansa.