Vasta selkä valon muuria vasten
sen hetken terällä
joka elämän ja kuoleman
erottaa toisistaan
olemme yksin vailla varjoa.
(Kirsi Kunnas)
Taas,
jos on muuri muutakin kuin valouria,
selän päivä terävä,
olemme yksin niinkin,
vailla rottia,
karjan myötäsukia.
(Maria Nokka)