Mikkola - Nokka

Jos satu elää, lapsetkin kukoistavat, satu on niille ilma jota hengittää...
(Marja-Leena Mikkola)

Jos lapset elää, ni satuki kukoistaa, 
mut lapset tarvii naapurin Hilmaa ja rannan tallin pappaa.
Kauppias happihevosen matkalle kengitti, 
kankussa luki teuraaksi ja vaihtoehto sille on hyllyssä 
ja se on velaksi ostettu esimuoviseksi.
(Maria Nokka) 

Kurssi kirjailijanalluille

Jos päähenkilö mokaa telineessä, niin lukija haluaa tietää lisää.

Kyllä, on hän ollut papin kyydissä, kun hän oli menossa lomailemaan kesälomallaan kylpylään, mutta kuuluu kylä koko erä seurakuntaan.
Voi hyvin ymmärtää ettei tiedä miten paljon metreinä pihan takana, jos tarkotti ihan pihan takana olevaa santakenttää ja sen telinettä jossa pyöräkin on.
Kyllä sen pyörän oletetaan siellä makaavan, sen näki oletettavasti moni mukin.
Pyörä ikään kuin "nyt se siinä odotti", eikä se siellä vuosia ole ollut kun hänen kirjoituksensa on wantasia eikä dilleri ja ellei tämä olisi aikuisten kirja niin ei hän sitä esikuoluikäisisille esittelisikään.
Miten siis voi kysyä miten hän jatkaa kun hän kysyi sitä jo, eikä saanut vastausta ja silti
alotti kanattamaan juonta alusta ja teki senkin monta kertaa. Ei häntä halua mukiloida dekkarissa vaan haluaa sen tänne. Kumman kanssa hänen pitää odottaa, mukiloinnin vai seksin, se on arvoisut.