YLErmin suku

tulipa tuvan onni

sormi

huomio, kipeys, rakkauden surkeaa hupaisampi metsästys

raivokas nisunpummaaja

 

hirveä

muistaen

Tunnettu Ankka

Setä oli haaveillut jo kauan erämaaelämästä ja poikien hellän arvostavista hipaisuista olkapäähän. Niitä ei helposti saisi kuvaamalla loputtomiin kolmekymppisten kaupunkilaislasten suuteloita. Täytyi mennä kakkimaan metsään, vaikkakin lujitemuoviseen koppiin, niin metsään kuitenkin. Täytyi saada kaverit mukaan kakkimaan lujitemuoviseen koppiin, mutta jäykässä jonossa, ei yhtä aikaa. Sitten täytyi saada ne toiset kaverit maksamaan se, että kakittiin lujitemuoviseen koppiin. Se ei ole koskaan vaikeaa, vaikeampaa on löytää sinivalkoista vessapaperia, jossa on vähintään neljä kerrosta.

Kaikki meni nappiin ja rekka toi kopit. Sitten tuli kaikki muu. Räjähteet, pakastepizzat, puolustusvoimien tervehdykset, kuusi paljullista suolia tulevien polvien eteen, ettei niiden tarvitsisi notkahtaa, vaan silmät saisivat muljottaa ja komea rivi verihevikanistereita. 

Älkää varastoiko niitä samaan paikkaan, neuvoi asiantuntija. Viekää suolet ja veri turvaan, sillä jos joku toheloi, kaikki lentää ilmaan liian aikaisin. 

Mukaan oli pakko ottaa joku nainen, muuten kaikki värittyisi läpinäkyväksi, mikä olisi valtavan avointa ja virhe. Nainen laitettekoon toimittajien kanssa samaan telttaan, lörpötelköön siellä unelmistaan, joissa liihottelee korkeuksissa hyviin suhteisiin näiden kiireisten miesten kanssa, heidän, joilla oli nyt totiset paikat lujitemuovisissa kopeissa ja niiden välittömässä läheisyydessä.

Pelifirma lahjoitti rasvamakkaraa ja tasapainojuomaa, naiselle tuotiin salaattia paksun muovin sisällä. 

Alkoi sotiminen. Vaapaaehtoisiksi pyrkivät avustajat itkivät kädet räjähdyksiä kohti ojentuneina miinoitetun aidan takana ja silloin tällöin joku astui väärään paikkaan, jolloin toimittajilla riitti juoksemista, he kirjoittivat kiivaasti kahdella eri rintamalla ja kirjasivat tapaturmia.

Kesähelteiden saapuessa kuultiin huhu, että kovan kuormituksen alla olevat Akut hyytyivät, niiden navat olivat hapettuneet liian paljosta ulkona olosta. Tilattiin tyrnimarjapuristeet, vietiin uimaan läheisille putouksille, mutta lopulta paikalle tilattiin perso traileri, joka kuljetti väsyneet soturit ja peräkärryllisen virvokkeita vapaa-aikakeskuksen tiluksilla olevalle mökille porukan yhteenliimausiltaan.

 Soturit palasivat kahden päivän kuluttua tukikohtaan raukeina ja virkistäytyneinä päällään liimavalmistajan haalarit ja kädessään tukkuliikkeen kassi.

Nainen seisoi telttansa edessä huolestunut virne kasvoillaan kärpäsiä tai mitä lie hirviöitä naamaltaan huitoen, mutta Setä oli huojentunut ja meni lujutemuoviseen koppiin, jossa kiitti korkeampia voimia siitä, että kaikki oli hyvin. Mukaan hän otti pari toimittajaa ja he toimittivat yhdessä.

sm

Sä olet Disneyland

Selfjekkuja, suomalaisten ryhmäsafkailijoiden värikkäitä rähmätakkeja, sponsattuja häiriköintikikkoja ja bisnesmiehiksi kääntyneitä vaihtoehtoskunkkeja. Tämä on todellisuus Suomen reunalla, sijan itsevalaisussa.  Sä olet temppupelissä.

Jos nämä voimapeliepelit olivatkin ennen vähän pyhiä, nyt ne kumartavat nekin vain rahalle.

Joka kerta kun oven avaat, mainokset vyöryvät potkimaan raskain saappain kalloosi viisaita kirjoja ja bileitä.

Joku saa kohtauksen ja aiheesta, mutta mitä siitä, temppeli on pihalla ja sotilaat tilaavat halpaa Kiinaa humanismin kortilla.

Ensimmäisen survaisun pelikaupasta saa kun tilaa, bailaa ja menee paikalle suorittaen pääsymaksun. Hinta on piinapäälle huokea.

Hampparin temppeli on ihan kuin sadun kehto! Historia littaa ja lottaa, mutta ulottuu, sillä kaikki temppelit pitävät yhtä, hypimmepä missä tahansa paikassa.

Temppelissä juristit polottavat ja peli on kopio nokipalosta. Munkkiniemi on paljastettu, mutta kauppa käy Kalliossa. Rikkihiiri, kamaskotti ja sitibankkiirikin tarvitsee kiihdykettä.

Epelit ovat kuin apupapit siijuusii, pidetään viinassa ja ristipistot kiimaisina, henki höllällä ja miljoona omaa suuta maisemassa. Maista jakuppatie, pelaa hubuda, kaappispitalismin arvot uivat joka ruukkuviinassa. Oi tunne kuinka meillä imetään toivotusti.

A Spot on todentanut, että argessiot ja kaupallistaminen on ihan paras tapa haalia. Perin teiltä levitystä ja hubadubasanomaa. Voimaepeli on taatusti hyvä ekonomi, onhan kokonaiset aukeamat huristelleet sen edustukseen. Ainoa muumi supisee, että ei enää halua kuulla vittuakaan kaikkien seksisuhteista. Mikäpä ei olisi huippua hubadubaskunkille.

Temppelin shown keskuskärki testataan viisi kertaa järjenhäivässä ja esityssumukit hyppivät kuin vain voi vain voi. Pieksä epäilevä Tilda, sanoivat kaikki kahdeksan lalaajaa, mutta hiljaa.

Edistyksen tuoma huuma ja tarmo ei revi omaa lehteä, pyylevä turisti hotkii makumunkin kansikuvineen ja naurettavine painettuine kaveripiirikierityksineen.

On vähän huijattu, mutta mikä olo, todellinen rahantekojen juonisuo.

Hello Sir, hot with spot?

Hello, very dog, suvereeni hero Hell 0.

Bye Bye Buy todellisuus. Saumat on revetä, mutta rahavyö pysyy kiinni.

Temppelin itä in länsi, sen päälle voi kiivetä miljoona Happosta ja näkymä on vain alas.

Matkakallea on huiputettu, on opettajia moniponin moneytaation luolista legendaan. Media toi luolaan yhdeksän hyvää ja kymmenentuhattaviisisataa harmaata rapatapaa. Sen pituinen hubaduba-alaisuuden kuolasuulla sä myyt länsimaisia kamarasioita, makeaa kirvoitusjuomaa ja muihinsuihinsutsukkeita yhtä kalliiseen hintaan. Hiljentymistäkö kaivataan? Ei, siitä ei ole kyse.

Kunkku kiipeää kukkumaan, päät Kiinassa asti käännetään samojen sosiaalipummien kanaviin täyttämään lankkupihvillä vintiöitä. Viidentenä päivänä julma kuvaussessiokala on valmis pala.

Matka pään vie kannut, kuvaaja ottaa nähtävästi nähtäväksi nähtävää, länsi saa simaa ja ristejä kouraan. Kiimaiset ryhmät matkaavat enemmistönä.

Aino, joka oli kerran epäkaupallinen otsaltaan, on nyt kamakatemia, jonne sataa nuoria valittavaksi. Valitus on kielletty, sillä määrä on yhtä kuin tieto, jota havitellaan sisään kortilla.

Kaupallistunut temppeli huristaa joka tomppelin suuhun ja antaa alaisen massaa. Se on aina yhtä kaunista katseltavaa ja niin halpaa.

Temppelistä saa tällaisen läjän, sitä on moni kai niin tarpeessa.

Omistettu vastavoiman asialle, innoituksena Voima-lehden maaliskuun 2016 numeroon painettu artikkeli ”Shaolin Disneyland”

Aiai Woiwoi

Aiai Woiwoi rakentaa taas taidetta suurella sydämellä. Nyt Aiai Woiwoi paneroi tärkeitä pylväitä merissä kelluvien ihmisten pelastusliiveillä, joita taidekerääjät hänelle toimittavat maailman rannoilta. Muutamaa sitkeästi sätkivää ihmisparkaa ei saatu irti liivistä, mutta Aiai Woiwoi näkee asian myönteisessä valossa, ennalta suunnittelemattomat yksityiskohdat piristävät suuren taiteilijan teoksen struktuuria. Nyt materiaali on kuitenkin väliaikaisesti loppunut, sillä monet veneet ovat kaatuneet ja tuo materiaali joka ajautuu rantaan asti, saapuu viiveellä, vaikka kolme pylvästä on vielä ilman taiteen pintaa. 

Nyt tämä uuden aallon Aiai Woiwoi joutuu odottamaan uutta tavaraerää kenties pitkään. Sillä aikaa hän antaakin haastatteluja valveutuneille taidejournalisteille viihtyisässä kahvilassa, jossa heidän eteensä kannetaan kahvikupposia, joiden sisältämät kahviainekset ovat valvotusti ja monille tärkeille osapuolille reilulla kampanjalla tuettuja.