DOM.IN@con.sultan&pimpom

Ina juoksee autolle. Hän on myöhässä. Hänelle oli tullut huonosti ajoitettu puhelu juuri silloin, kun hän oli laittautumassa lähtöön ja tarkasti hiustensa asentoa eteiskäytävän peilistä.

Soittaja oli ollut hoivakodin työntekijä, joka selitti Inan äidin asioita. Ina oli luvannut soittaa takaisin jossakin välissä tai sopivalla hetkellä.

Auton ikkuna on jäässä. Ina on toivonut ilmastomuutoksen korjaavan tuon ongelman, mutta luonnon prosessit ovat pitkällisiä. Ina avaa auton oven ja alkaa etsiä jään raapimiseen hankittua välinettä autonoven sivutaskusta. Ei löydy. Hän tarkastaa hansikaslokeron, mutta siellä on vain musta kansio, nenäliinapaketti ja hansikkaat. Mitä nämäkin täällä tekevät, hän sanoo itselleen harmistuneella äänellä.  Raapimisvälinettä ei löydy. Ina ottaa auton cd-telineestä Lauri Tähkän levyn ja hinkuttaa sillä. Kuuluu kimeää ripinää, levykansi halkeaa kulmasta kulmaan.

Ina kaivaa lompakostaan pankkikortin ja kokeilee sitä. Se toimii paremmin ja hän saa raavituksi lasiin pienen suorakaiteen.

Ina toimii kouluttajana yrityksessä, joka järjestää toimeksiannoista kurssituksia syrjäytyneille ja ilman järkevää tulevaisuudenkuvaa tai elämänhaavetta harhaileville ihmisille. Näitä ihmisiä etsitään viranomaisten ja vapaaehtoisten tahojen yhteistyönä, mutta suurin osa heistä löytyy työttömien työnhakijoiden listoilta.

Ina oli opiskellut aikoinaan terveydenhoitoalaa, mutta lopetti opinnot kesken. Hän käsitti, että hänellä oli aivan liian paljon omia ideoita. Niitä ei voinut viedä eteenpäin muiden määrittelemässä työssä. Hän perusti yrityksen omien visioidensa pohjalta ja sai siihen rahoitusta eri tahoilta. Kun rahat oli käytetty, tuli joitakin tuntemattomia ongelmia, jotka tekivät toiminnan jatkamisen mahdottomaksi. Juuri niihin aikoihin Ina tapasi kivan Raunon, jolla oli oma talo ja hiukset söpösti pörröllään. He menivät naimisiin keskiaikaisessa kirkossa ja hääjuhla oli rakennettu Prinsessa Ruususen teemaan.

He olivat naimisissa kaksi ja puoli vuotta jolloin Ina sai toteuttaa ideoitaan blogissa. Rauno oli insinööri ja osakkaana menestyvässä i-kuplassa. Kun ero oli ovella, Ina ilmoitti Raunolle että avioliitto oli kahlinnut häntä henkisesti ja että hän aikoi kertoa kaikesta avoimesti blogissaan. Rauno ymmärsi asian ja ehdotti että erossa Ina saisi talon ja lisäksi tuntuvasti taloudellista satsausta, että tämä saisi elämänsä tasapainoon. Ina oli edelleen poissa tolaltaan, mutta myöntyi ehdotukseen.

Saatuaan nostetta blogilleen Ina alkoi saada myös mainostuloja ja kaikenlaisia bonuksia ja kylkiäisiä, joita ei saattanut muuttaa helposti rahaksi, mutta ne lämmittivät mieltä.  Yle, sekä muut ajanmukaiset mainoskanavat halusivat hänet asiantuntijaksi keskustelutilanteisiin, joissa käsiteltiin päivänpolttamia aiheita.

Ina saapuu pizzeriaan kymmenen minuuttia myöhässä. Koulutettava ryhmä istuu kahden yhteenliitetyn pöydän ääressä. Yhtä osallistujaa lukuunottamatta osallistujat istuvat kumarassa älypuhelimensa ruutuja tuijottaen. Ina pahoittelee myöhästymistään ja jakaa kaavakkeet täytettäviksi.

Aluksi hän kertoo, että useat negatiiviseen pyörteeseen juuttuneet ihmiset olivat saaneet uusia tulokulmia elämäänsä käytyään läpi heidän yrityksensä luoman, intensiivisen päiväkurssin muotoon rakennetun selviytymispaketin. Sen nimi on ”Softbanjo”.

Ina kertoo, että ensin he järjestäisivät äänestyksen siitä, minkä teeman osallistujat haluaisivat valita päivälleen kolmesta eri vaihtoehdosta. Ensimmäinen on väriltään sininen. Sitä kuvaavat kolme sanaa, ”tuuli, leija ja avain”. Toinen teema on oranssi ja sen sanat ovat ”kesäaurinko, liekki ja perhonen”. Kolmannen väri on violetti ja sen sanat ovat ”laulu, jalokivi ja ystävä”.

Osallistujat katsovat hämmentyneinä toisiaan. Ina selittää, että valinnan voisi tehdä täysin intuitivisesti, eikä asiasta tarvitsisi ollenkaan keskustella, hän lausuisi yhden vaihtoehdon kerrallaan ja käden ylös nostaminen sillä kohdalla kun oma suosikki mainittaisiin, riittäisi.

Ryhmä valitsee ensimmäisen vaihtoehdon, sinisen, tuulen, leijan ja avaimen. Ina kertoo, että kokemusasiantuntujuuteen pohjautuvan taustaanalyysin mukaan sinisen valinnan tekevä tiimi on lähtökohtaisesti poikkeuksellisen vahva. Tämän kerrottuaan Ina saattaa nähdä joidenkin ryhmän jäsenien olemuksessa pienoisen itsetyytyväisyyden vivahduksen. Huomiostaan tyytyväisenä hän on juuri avaamassa suutaan alustaakseen valittua teemaa, kun eräs osallistuja kysyy miksi avain oli sinisessä eikä esimerkiksi oranssissa.  Ina vastaa, että sininen on symboli ja kaikki perustuu psykologien laatimaan merkityskehykseen jota analysoitaisiin myöhemmin. Kysyjä jatkaa, kysyy miksi tuuli ja leija, mitä jos he vaihtaisivat leijan vaikkapa nuijaan? Ina sanoo että siitä jutellaan myöhemmin ja alkaa jakaa ryhmän jäsenille sinisiä kankaanpaloja. Kysyjä on oudon näköinen keski-ikäinen nainen ja hänellä on päällään mauton ruudullinen takki. Kun muut ryhmän jäsenet seisovat kankaanpaloja käsissään hypistellen yhtenä ryhmänä, ruututakkinen on kävellyt pizzerian lehtitelineelle, selaa siellä jotakin lehteä ja mumisee niin että kaikki kuulevat, että hän tarvitsee vielä aikaa, sillä hänen banjonsa ei taida olla vielä tarpeeksi pehmentynyt.

Ina on kuljettanut ryhmän urheilukentälle. Ryhmän jäsenet seisovat rivissä ja jokainen pitää sormissaan sinistä kankaanpalaa. Myös ruututakkinen on olosuhteiden pakosta pehmentänyt banjoaan ja seisoo totinen ilme kasvoillaan muiden mukana kankaanpalaa roikottaen.

Ina pyytää heitä sulkemaan silmänsä. Ja niin tuon tietyn alan yrityksen leivissä toimivan ja palkkaa nauttivan Inan alati käyvä suu alustaa ja jakaa kertoen, että jokaisen, joka haluaa menestyä, kannattaa suhtautua hänen sanoihinsa vakavasti.  Se on totta, sillä noiden kalliiden sanojen takana on maisema, jossa elää kuningas älypyöveli rahapierujen suvusta.

Osallistujat palaavat koteihinsa silmät uneen pisteltyinä ja hapan maku suussa. He ovat täynnä menestystekijöitä ja autuutta ja heidän taskuissaan on sininen kankaanpala.

Ina toimittaa osallistujien allekirjoittamat kaavakkeet työvoimaviranomaisille. Yhden kaavakkeen tietoihin hän kirjoittaa, että osallistuja on kyseenalaistanut tiimin yhteisen tavoitteen ja häirinnyt hänen työtään. Hän ei katso kyseisen henkilön täyttäneen viranomaisten asettamaa osallistumisvelvoitetta asiaankuuluvalla tavalla.

Ina huomaa, että työpäivän aikana auton lumi ja jäät ovat sulaneet. Hän hymyilee tyytyväisenä ja kaartaa mukaan iltapäiväruuhkaan.

-->