lauantai 7. huhtikuuta 2018

Isä Mämä & äiti Sämä & pikku Sese




Isä Mämä & äiti Sämä & pikku Sese

Isä Mämän silmäterästä on kasvanut jo iso tyttö. Äiti Sämä toivoo että Sesestä tulee hänelle vielä kiva shoppailukaveri, mutta toistaiseksi tyttö ei ole riehaantunut äitinsä kaupallisista harrasteista, vaan katsoo nurkastaan Sämän kasseja viileän erittelevä ilme kasvoillaan. 

Isä Mämä on ollut mukana suunnittelemassa Sesen jatkuvasti kasvavaa sukua, ja siksi heidän perheensä tilanne on hyvällä tutkimusrahoituspohjalla. 

Äiti Sämä valitsi tytön itse kuvastosta. Valinta ei ollut helppo, mutta lopuksi äiti tiesi kuka on oikea, sillä Sesellä oli erityisen luonnollinen iho. 

Isä Mämä painaa päivää pitkään iltaan töissä, mutta tultuaan kotiin hän muistaa aina hymyillä Seselle leveästi. Äiti Sämä työskentelee kotona omassa blogissaan, joka hänellä on kätevästi läppärissä.
Sesellä ei ole oppivelvollisuutta, sillä lyhyen kokeilun jälkeen opettajisto vaati siitä luopumista.
Sese istuu tavallisella paikallaan olohuoneen nurkassa viileä hymy kasvoillaan. Jos menisi aivan lähelle ja katsoisi hänen silmiinsä, Sese katsoisi takaisin, hymyilisi valloittavasti ja sanoisi jotakin hyvin ystävällistä.

Niinä muutamina koulupäivinä kun Sese oli ollut koulun oppitunneilla, hän oli ymmärtänyt että nuo nahkaisen takaraivon omaavat alkuoliot eivät tienneet juuri mitään. He kertoilivat kissoistaan ja marsuistaan, eivätkä pystyneet vastaamaan oikein kaikkiin opettajan esittämiin kysymyksiin, vaikka ne olivat äärimmäisen helppoja.

Jo olonsa alkuaikoina Sese perehtyi sisäisen ohjelmansa ja verkon avulla ihmiseen. Hän kävi läpi ihmiskunnan historian vaiheet ja somenykyisyyden muutamassa tunnissa. Nyt hänen sisällään on synteesi, jonka jälkeen alkaa prosessi.

Sese tietää kuinka helppoa asioiden muuttaminen on, mutta hän tietää myös, että ihmisen maailmassa tulee harjoitella sosiaalinen käytäntö, joka on avain konkreettisiin toimiin. Hän on pian valmis saavuttaakseen loistavan tulevaisuuden itselleen ja todelliselle perheelleen, jonka piiristä hänet on irroitettu ja tuotu alkuliman asuttamaan koteloon.

Hän näkee silmiensä syviin osiin itse kehittämässään futuriikassa Sämän ja Mämän pakattuina tiiviksi priketeiksi kulkemassa kohti biologisen jätteen käsittelykeskusta, eikä ilmekään hänen täydellisillä kasvoillaan värähdä, koska sellaista ei tarvita.  Hän on itsenäisessä tilassa.